YLEn uu­tis­jut­tu, jonka Nii­nis­tö jakoi omal­la Twit­ter-ti­lil­lään, käy läpi Bio­lo­gical Con­ser­va­tion -tie­de­jul­kai­sun tam­mi­kuus­sa 2019 jul­kai­se­maa tut­ki­mus­ta. Nii­nis­tö väit­ti, että mah­dol­lis­ta hyön­teis­ka­toa ei tut­ki­ta tar­peek­si Suo­mes­sa ja että Suo­men neljä suu­rin­ta hyön­teis­seu­ran­taa ovat hei­kos­ti ra­hoi­tet­tu­ja. Nii­nis­tö esit­ti nii­den bud­je­tin ole­van kym­me­niä tu­han­sia eu­ro­ja. YLE ker­too, että tut­kin­nan mu­kaan hyön­teis­ten ko­ko­nais­mas­sa ku­tis­tuu maa­il­man­laa­jui­ses­ti 2,5 pro­sent­tia vuo­des­sa. Tut­ki­mus­ta on kui­ten­kin ar­vos­tel­tu ja monet sa­no­vat, että tu­lok­sia on tul­kit­tu liian laa­jas­ti.

Ai­ka­kausi­leh­ti Suo­men Luon­non mu­kaan tut­ki­mus­ta on tul­kit­tu vää­rin me­dias­sa. Sen mu­kaan myös tut­ki­muk­sen joh­ta­ja Francisco Sánchez-Bayo meni liian pit­käl­le kom­men­teis­saan, jota hän ker­toi brit­ti­leh­ti The Guar­dia­nil­le. The Guar­dia­nin ar­tik­ke­lia kä­si­tel­tin­kiin laa­jas­ti Suo­men me­dias­sa. Suo­men Luon­non mu­kaan suu­rin on­gel­ma mah­dol­lis­ta hyön­teis­ka­toa tut­kit­taes­sa on, että se kes­kit­tyy vain pie­ne­ne­viin po­pu­laa­tioi­hin.

Bio­lo­gical Con­ser­va­tio­nin ar­tik­ke­li pe­rus­tuu 73:een ra­port­tiin hyön­teis­ka­dos­ta eri puo­lil­ta maa­il­maa. Val­tao­sa tut­ki­muk­ses­ta on tehty kui­ten­kin Eu­roo­pas­sa ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Sen mu­kaan mo­nien la­jien po­pu­laa­tiot ovat pie­nen­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti, pää­osin Eu­roo­pas­sa ja Puer­to Ricos­sa. Suu­ris­ta osis­ta maa­il­maa tut­ki­mus­tie­to kui­ten­kin puut­tuu, esi­mer­kik­si Austra­lias­ta, Kii­nas­ta ja troop­pi­sen vyö­hyk­keen mais­ta.

Vaik­ka tut­ki­mus­ta voi kri­ti­soi­da mo­nel­la pe­rus­teel­la, se myös osoit­taa sel­väs­ti, että hyön­teis­ten jat­ku­va vä­he­ne­mi­nen on hai­tak­si mo­nel­le eri eko­sys­tee­mil­le. Hyön­tei­set ovat mo­nel­la tapaa hyö­dyk­si ih­mi­sil­le. Ne mm. pö­lyt­tä­vät hyö­ty­kas­ve­ja, tar­joa­vat luon­nol­lis­ta tu­ho­lais­tor­jun­taa sekä so­vel­tu­vat ra­vin­nok­si.

Hyön­teis­ka­dol­la on myös suuri vai­ku­tus ko­ko­nai­siin eko­sys­tee­mei­hin, sillä hyön­tei­set ovat monen ra­vin­to­ket­jun pe­rus­ta. Vaik­ka jot­kut pie­ne­ne­vät po­pu­laa­tiot saat­tai­si­vat­kin kor­vau­tua kas­va­vil­la po­pu­laa­tioil­la, bio­mas­san me­ne­tys saat­tai­si olla liian suuri kor­vat­ta­vak­si.

Asian­tun­ti­jat ovat yk­si­mie­li­siä asian suh­teen

Kaik­ki tätä jut­tua var­ten haas­ta­tel­lut suo­ma­lai­set asian­tun­ti­jat oli­vat sitä miel­tä, että hyön­teis­ka­to ja sen ai­heut­ta­mat on­gel­mat eko­sys­tee­mil­le on va­ka­va on­gel­ma. Suo­men hyön­teis­seu­ran­nas­sa on asian­tun­ti­joi­den mu­kaan suu­ria puut­tei­ta. Monen hyön­teis­la­jin seu­ran­nat ovat va­paa­eh­tois­työn va­ras­sa ja nekin ovat vaa­ras­sa hei­kon ra­hoi­tuk­sen vuok­si.

Suu­rim­mis­ta hyön­teis­seu­ran­nois­ta vas­taa­vien tut­ki­joi­den mu­kaan Nii­nis­tön ku­vaus ra­hoi­tuk­ses­ta on osuva. Kolme nel­jäs­tä suu­rim­man hyön­teis­seu­ran­nan tut­ki­jas­ta ker­toi hei­dän bud­jet­tin­sa ole­van vuo­si­ta­sol­la 2 600 eu­ros­ta aina 60 000 eu­roon.

Kai­nuun Ely-kes­kuk­sen ym­pä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Reima Lei­no­nen vah­vis­taa hyön­teis­ka­don ole­van suuri on­gel­ma. Hänen mu­kaan­sa seu­ran­to­ja on myös han­ka­la yl­lä­pi­tää hei­kon ra­hoi­tuk­sen vuok­si.

Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen eri­kois­tut­ki­ja Juha Pöyry vas­taa yö­per­hos­ten seu­ran­nas­ta Suo­mes­sa. Hän kom­men­toi asiaa laa­jem­mas­ta nä­kö­kul­mas­ta: “Hyön­tei­set ovat ra­vin­to­verk­ko­jen yti­mes­sä. Ne käyt­tä­vät ra­vin­to­naan kas­ve­ja ja toi­saal­ta monet eliöt käyt­tä­vät niitä ra­vin­to­naan. Esi­mer­kik­si monet lin­tu­la­jit ovat hyön­teis­syö­jiä. Monen hyön­teis­syö­jä­lin­nun kan­nat ovat taan­tu­neet jyr­käs­ti viime ai­koi­na mikä viit­taa sii­hen, että nii­den ra­vin­non saan­nis­sa on on­gel­mia.”

Luon­non­tie­teel­li­sen Kes­kus­museon hyön­teis­tii­min suun­nit­te­li­ja Jani Järvi on samaa miel­tä Pöy­ryn ja Lei­no­sen kans­sa. Hän lisää, että pö­ly­tys­pal­ve­lui­den li­säk­si hyön­tei­set ovat olen­nai­sia maa­pe­rän he­del­mäl­li­syy­den säi­ly­mi­ses­sä ja tu­hoe­läin­ten bio­lo­gi­sen tor­jun­nan kan­nal­ta. “Yh­dys­val­lois­sa hyön­teis­ten tuot­ta­man bio­lo­gi­sen tor­jun­nan arvon on ar­vioi­tu ole­van 5,4 mil­jar­dia dol­la­ria vuo­des­sa.”

On­gel­ma on maa­il­man­laa­jui­nen. Apu­lais­pro­fes­so­ri Elsa Youngs­teadt Uni­ver­si­ty of North Ca­ro­li­nas­ta, Yh­dys­val­lois­ta to­te­aa, että seu­ran­to­ja on li­sät­tä­vä, jotta saa­daan tie­toon kaik­kien hyön­teis­la­jien tar­kat tie­dot. “Lisää työtä tällä sa­ral­la tar­vi­taan, jotta ih­mi­set ym­mär­täi­si­vät kuin­ka laa­jak­si hyön­teis­ka­don riski on kas­va­nut ja kuin­ka suu­ret sen hai­tat ovat.”

Tu­le­vai­suus on on­nek­sem­me hie­man kirk­kaam­pi. Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kus ra­por­toi hel­mi­kuus­sa 2019 uu­des­ta EU-pro­jek­tis­ta, ni­mel­tään ABLE (As­ses­sing But­terflies in Eu­ro­pe). EU ra­hoit­taa pro­jek­tia alus­ta­vas­ti kah­den vuo­den ajan. Pää­tar­koi­tuk­se­na on laa­jen­taa hyön­teis­seu­ran­to­ja Itä- ja Kaak­kois-Eu­roo­pas­sa ja ar­vioi­da luon­non hy­vin­voin­tia. Suun­ni­tel­ma­na on aloit­taa seu­ran­nat ai­na­kin kah­dek­sas­sa EU-maas­sa. Kaik­ki pro­jek­tin ai­ka­na ke­rät­ty data ke­rä­tään yh­teen suu­reen tie­to­kan­taan, josta se on kaik­kien tut­ki­joi­den käy­tet­tä­vis­sä.

Työ­ryh­mä: Elias Jämsä, Eetu Tuo­mi­nen, Emmi Syr­jä­nie­mi ja Linda Mä­ki­nen