– Heräsin kolmen-neljän aikaan yöllä, eikä uni enää tullut. Oli kuuma. Ilmastonmuutos tuntui konkreettiselta. Päälle rysähti shokki. Päässä pyörivät juuri työn puolesta luetut aineistot ja keskustelut asiantuntijoiden kanssa.
Pahimmassa vaiheessa Elina Marttinen sai nukuttua vain pari tuntia yössä. Tätä kesti onneksi vain viikon. Mielen ammattilaisena hän hallitsi keinot, joilla tilanteen sai helpottumaan. Kun paniikki valtasi mielen keskellä yötä, Marttinen keskittyi ensimmäiseksi rauhoittamaan hermostonsa. Tämän jälkeen hän pystyi katsomaan ahdistustaan ulkopuolelta.
– Tajusin, että minä en voi ilmastonmuutosta ratkaista, enkä sitä kautta auttaa itseäni. Päätin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja pohtia mikä on tärkeää juuri nyt. Yritin hyväksyä myös kuolemaan liittyviä asioita. Mieli mukautui tilanteeseen pikku hiljaa.
Tutkimus vielä alussa
Brittiläis-australialainen psykoanalyytikko Anouchka Grose on tutkinut ilmastoahdistusta. Hänen mielestään ilmastoahdistuksen aiheuttamalle unettomuudelle tarvittaisiin jopa oma sana, sillä niin paljon siitä puhutaan. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan vielä ole.
Sleep Medicine Review -julkaisu kokosi vuonna 2018 yhteen kaikki kansainväliset tutkimukset, jotka käsittelivät ilmastonmuutoksen ja unen yhteyttä. Tutkimuksia löytyi kuusitoista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat univaikeudet voidaan artikkelin mukaan jakaa kolmeen kategoriaan. Ensinnäkin ilmastonmuutos tuo mukanaan fysiologisia tekijöitä, jotka haittaavat nukkumista. Metsäpalojen ja saasteiden aiheuttamat pienhiukkaset heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat hengitysvaikeuksia, mikä vaikeuttaa nukkumista.
Toinen ja kolmas vaikutus ovat psykologisia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien, kuten hirmumyrskyjen uhrit kokevat trauman jälkeistä stressiä. Tämä näkyy esimerkiksi painajaisina ja yöllisinä kauhukohtauksina.
Kolmas univaikeuksia aiheuttava tekijä on ilmastoahdistus. Anouchka Grose tuo teoksessaan A Guide to Eco-Anxiety esiin ajatuksen siitä, että traumasta voi kokea stressiä myös etukäteen. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa paniikinkaltaisia pelkotiloja, vaikka varsinaiset traumaattiset tapahtumat olisivat vasta edessäpäin.
Kotimainen tutkimus etsii yhteyttä ilmastonmuutoksen ja univaikeuksien välillä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut suomalaisten nukkumista vuodesta 2000 asti. Viimeiset tulokset ovat FinTerveys 2017 -tutkimuksesta. Sen mukaan joka toinen mies ja lähes kaksi kolmasosaa naisista oli kärsinyt unettomuudesta kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.
Parhaillaan on käynnissä hanke, jossa suhteutetaan näitä aiemmin kerättyjä tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutosmallinnukseen. Monitieteisessä hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa tutkimusprofessori Timo Partonen. Hänen mukaansa ilmastoahdistuksen vaikutuksia hankkeessa ei suoranaisesti tutkita, sillä ilmastoahdistus ei ilmene mistään diagnoosikoodista.
– Tutkimme kylläkin masennuksen ja ahdistuksen ilmaantuvuutta Suomessa eri vuodenaikoina ja tämän ilmaantuvuuden muutosta viimeisten 25 vuoden aikana. Ennakoimme myös miten ilmaantuvuus tulee muuttumaan ilmastonmuutoksen edetessä.
Suomessa ilmastonmuutos aiheuttaa valon määrän vähenemistä erityisesti talvikuukausina, sillä pilvisyys lisääntyy ilmastonmuutoksen takia. Tutkimus tarkastelee sen merkitystä suomalaisten kaamosoireisiin, mahdolliseen masennukseen ja nukkumiseen.
Ilmastoahdistustutkijan mielestä tärkeä tutkimuskohde
Tutkijatohtori Panu Pihkala tutkii ympäristöahdistusta Helsingin yliopistossa. Hänen mukaansa monet tutkimukset ja kyselyt ovat tuoneet esiin, että ilmastoahdistus aiheuttaa unihäiriöitä. Kattavaa aineistoa ilmiön yleisyydestä ei kuitenkaan vielä ole.
Suomessa suuntaa antaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tekemä Ilmastotunteet-kysely kesältä 2019. Kyselystä ilmenee, että 5 prosenttia suomalaisista oli kokenut unihäiriöitä ilmastonmuutoksen takia. Pihkalan mukaan ilmastoahdistuksen aiheuttamat univaikeudet olisi tärkeä tutkimuskohde.
Myötätunnon kokemus tärkeää
Elina Marttisen univaikeuksiin löytyi lopulta yksinkertainen helpotus. Juhannuksen jälkeen hän kertoi asiasta työkaverilleen, joka on myös ollut tekemisissä ympäristötunteiden kanssa aikaisemmassa työssään. Työkaverin sanat kevensivät Marttisen oloa.
– Hän sanoi yksinkertaisesti: ”Otan osaa”. Kun joku toinen sanoo, että tuo on varmasti ihan hirveää, tulee kohdatuksi. Sitä kokemusta me kaikki tarvitsemme, vaikka olisimme kuinka asiantuntijoita tai ammattilaisia.
Marttisen mukaan erilaisten tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen auttavat ympäristöahdistuksen ja sen aiheuttamien univaikeuksien kanssa elämisessä.
– Puhumattomuus tai ajatus siitä, että ahdistuksesta pitäisi päästä eroon, on paljon haitallisempaa kuin se, että tunteita kohdataan yhdessä ja niitä päästään jakamaan.
Mielenterveyden ammattilaisetkaan eivät aina tunnista ilmastoahdistusta. Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen tärkeä tehtävä onkin levittää tietoa myös ammattilaisille. Henkilöä, joka kokee ilmastoahdistusta, ei voi lohduttaa lupaamalla että asiat kyllä korjaantuvat. Psykologi Elina Marttisen mukaan ilmastonmuutoksen edessä kuuluukin kokea ahdistusta ja surua.
– Totuus on, että me tulemme menettämään lopullisesti tärkeitä asioita. Sitä on tärkeäkin surra. Suruun kuuluu se, ettei se koskaan kokonaan häviä, sen määrä vain vaihtelee.