Asunnottomuudesta pidetään vuosittain tilastoa, mutta se ei kata kaikkea. Siitä puuttuvat asunnottomien elämäntilanteet kuten se, montako on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kelan tutkimuspäällikön Signe Jauhiaisen mukaan asunnottomuutta on ylipäätään vaikea tilastoida, ja se tekee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asunnottomien tilastoimisesta vielä hankalampaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA laatii viralliset tilastot asunnottomuudesta. Niissä ei kerrota asunnottomien tulonlähteitä tai eritellä elämäntilanteita, muuta kuin asunnottoman sen hetkinen oleskelupaikka.

Asunnottomuuden tilastot kootaan kunnilta saatujen tietojen perusteella. Kunnilla ei kuitenkaan ole aina tietoa yksittäisten henkilöiden elämäntilanteista. Myös henkilöt, jotka eivät koskaan pääse sosiaaliohjaajan luokse, jäävät pois luvuista.

Järjestöjen arviot eroavat toisistaan

Tilastoja elämäntilanteista pitää kansalaisjärjestöt. Vailla vakinaista asuntoa eli Vva ry:n asumisneuvoja Ulla Pyynvaara on yksi näistä. Hän pitää seurantaa vastaanotollaan käyvistä henkilöistä.

Pyynvaaran vastaanotolla käy fyysisesti kuukausittain keskimäärin 44 kävijää. Yhteensä kontakteja on kuukausittain jopa lähes sata. Kontaktit tarkoittavat puhelimessa jaettua infoa ja muita yhteydenottoja, joissa voidaan käydä läpi monta asiaa.

Neuvontaan tulevista noin kymmenen prosenttia on eläkkeellä olevia ja noin kaksi kävijää kuukaudessa on yli 65-vuotiaita. Tästä voi päätellä, että yli puolet hänen vastaanotolleen tulevista eläkeläisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kymmenen prosenttia vaikuttaa Pyynvaaran mukaan kuitenkin pieneltä osuudelta. Hän on melkein varma, että hänen vastaanotollaan käy enemmän työkyvyttömiä.

Hän haluaa kuitenkin vielä painottaa, että suurin osa kävijöistä on työkykyisiä ja osa myös käy töissä.

Syynä pieneen osuuteen saattaa olla, että osa odottaa työkyvyttömyyseläkkeen päätöstä. Osa taas on Ullan arvion mukaan työkyvyttömiä, mutta he eivät syystä tai toisesta ole hakeneet työkyvyttömyyslausuntoa.

Lausunnon hakeminen on asunnottomalle raskaampaa, ja Kela vaatii sen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Kaikki eivät myöskään tiedä, mitä rahaa he saavat Kelalta. Nämä henkilöt lasketaan toimeentulotuella olevien joukkoon, mikä vääristää tilastoa.

Vva ry:n Pyynvaara arvioi, että noin kymmenen prosenttia hänen asiakkaistaan on siirtymässä työkyvyttömyyseläkkeelle.

“Joku saattaa esimerkiksi rikkoa selkänsä niin pahasti autossa nukkuessaan, ettei voi enää tehdä töitä.”

Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Kimmo Karvonen kertoo, että hyvin pieni osuus heidän asiakkaistaan on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Isolla osalla on ollut Karvosen mukaan niin pirstaleinen elämä, että he eivät ole koskaan opiskelleet tai olleet mukana työelämässä. Tämä estää osaltaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen.

Asunnottomien työkyvyttömyyseläkkeläisten tilastoinnista tekevät hankalaa monet seikat, jotka eivät ole usein kiinni viranomaisista. Se selittää myös asunnottomuudesta tehtyjen tilastojen puutteellisuutta.