Ilmaston lämpeneminen voi pahentaa kissakriisiä

Kissakriisin keskiössä ovat hallitsemattomasti lisääntyvät kissapopulaatiot, jotka kärsivät sairauksista, sisäsiittoisuudesta, nälästä ja kylmyydestä. Leudommat talvet parantavat hylättyjen kissojen mahdollisuuksia selviytyä ja lisääntyä hallitsemattomasti. Hylättyjen kissojen määrän arvioidaan olevan 20 000 yksilöä vuodessa.

 

 

Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa vuodessa, ja hylätyt kissat synnyttävät populaatioita. Kissapopulaatiot syntyvät, kun vapaana ulkoilevat leikkaamattomat kissat alkavat lisääntyä hallitsemattomasti. Tarkalleen ei tiedetä, onko kissojen määrä lisääntynyt viime aikoina vai ovatko ihmiset nykyään valveutuneempia ja osaavat ilmoittaa löytämistään kissoista ja kissapopulaatioista.

Suomessa kissa on vieraslaji, joka vapaana kulkiessaan aiheuttaa tuhoa etenkin linnuille. Suomalaistutkimuksessa laskettiin, että kissat tappavat kuukausittain jopa 144 000 lintua.

– Jos tulee lämpimämpiä talvia, kissat selviävät paremmin ja ovat parempikuntoisia. Se tietysti tarkoittaa, että silloin on myös paremmat lisääntymismahdollisuudet, kertoo Suomen eläinsuojelu SEY:n toiminnanjohtaja Kati White.

Vaikka hylätyn kissayksilön kannalta voi olla parempi, että ilmasto lämpenee ja kissa selviytyy paremmin, se pahentaa kissakriisiä.

Apua kansalaisaloitteesta

Kissojen vapaana ulkoilua halutaan rajoittaa kansalaisaloitteella. Aloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ennen määräaikaansa joulukuussa 2024 ja on etenemässä eduskuntaan. Aloitteessa ehdotetaan, että kissaa ei saisi pitää vapaana omistajan pihan tai tontin ulkopuolella. Taajama-alueella kielto koskisi myös omistajan pihaa ja tonttia.

– Tietysti, jos kissojen vapaana ulkoilu olisi kiellettyä, myös ongelma vähenisi pitkällä tähtäimellä. Tällöin kissoja ei saisi pitää vapaana ja puuttuminen olisi helpompaa jo alkuvaiheessa, kertoo White.

Kissa kuljetuslaatikossa.

Kissa kuljetuslaatikossa. Kuva: Suomen eläinsuojeluyhdistys.

Mitä muuta kissakriisin ratkaisemiseksi voidaan tehdä?

Kissapopulaatioita syntyy, kun hylättyjä vapaana liikkuvia kissoja aletaan ruokkimaan. Tapahtumaketju pitäisi katkaista jo alkuvaiheessa eli ilmoittaa hylätyistä ja huonokuntoisista kissoista eläinsuojelulle.

– Tietoisuuden lisääminen on olennaisessa osassa, että ihmiset ymmärtäisivät mistä kissakriisissä on kyse, kertoo White.

Kissoja ei siis tulisi alkaa ruokkimaan, vaan ne tulisi toimittaa löytöeläintalolle. SEY:llä on myös eläinsuojeluneuvonta, johon voi soittaa, kun kohtaa vapaana kulkevan kissan, jolla ei välttämättä ole omistajaa.

Kissanomistajia neuvotaan tunnusmerkitsemään ja leikkauttamaan lemmikkinsä. Tunnusmerkinnän avulla kadonnut kissa on löydettäessä helpompi saada takaisin omistajalleen. Kissan leikkauttaminen eli sterilisaatio ja kastraatio takaa sen, että vapaana liikkuva kissa ei lisäänny.

 

Mikä on kissakriisi?

  • Suomessa kissoja hylätään arviolta 20 000 vuodessa.
  • Osa hylätyistä kissoista kuolee luonnossa nälkään, sairauksiin ja kylmyyteen.
  • Löytöeläintaloihin päätyy lähes 10 000 kissaa vuodessa.
  • Huonoimmassa asemassa ovat populaatioissa elävät kissat, jotka elävät ilman kunnollista huolenpitoa, kärsivät erilaisista sairauksista, kylmyydestä ja nälästä.
  • Kissapopulaatiolla tarkoitetaan useamman kissan joukkoa, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti ja sisäsiittoisesti.
  • Tunnusmerkintä on lemmikin ihon alle asennettava siru. Siru tulee myös rekisteröidä omistajan tiedoilla.

Lähteet: SEY Suomen eläinsuojelu ry, STT Info