Ilmastonmuutos ruokkii itseään – maaperän päästöt ongelma

Metsien lisääntyvät päästöt ovat liian suuria. Jalostetut metsät eivät kykene auttamaan, koska ne ovat vielä nuoria.

Suomen metsien maasta tulevat päästöt ovat kasvaneet niin suuriksi, että puiden hiilinielu ei enää kykene kattamaan niitä. Suomen metsien puita ei ole tarpeeksi kattamaan kaikkia päästöjä.

Asia selviää Luonnonvarakeskuksen Kasvihuonekaasuinventaariosta, jonka mukaan metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteeksi jo vuonna 2021. Löydös johtuu inventaarion kehittämisestä, minkä seurauksena vanhat tulokset muuttuivat.

Maaperän päästöt syntyvät orgaanisen aineen hajoamisesta.

— Hajoavan aineen määrä ja olosuhteet, kuten lämpötila ja kosteus, vaikuttavat siihen, kuinka paljon päästöjä syntyy, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Tuomainen.

Myös ilmastonmuutoksella on oma vaikutuksensa metsien maaperän päästöihin: ilmaston lämmetessä ne lisääntyvät, ja tämä lämmittää ilmastoa entisestään. Näin on muodostunut itseään ruokkiva noidankehä.

Suomen metsissä puut kuitenkin toimivat vielä hiilinieluna. Puiden kasvaessa ne sitovat hiilidioksidia enemmän kuin sitä poistuu hakkuissa ja myrskytuhoissa.

Puiden hiilinielun vahvistaminen voisi tapahtua jalostetuilla puilla

Metsäalan neuvontapalveluihin erikoistunut yritys Tapio on kehittänyt jalostettuja siemeniä, jotka voivat toimia osittaisena ratkaisuna hiilinielun tilanteelle. Jalostetut kuusen ja männyn siemenet lisäävät puiden kasvua. Näin ne myös vaikuttavat positiivisesti puiden kykyyn sitoa hiilidioksidia, sillä hiilensidonta tapahtuu kasvun ja yhteyttämisen aikana.

Tapion tiedotteen mukaan vuonna 2024 jalostettujen siementen hiilikädenjälki oli yli miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vaikutuksen voi odottaa kasvavan metsän kasvun mukana.

— Vuoteen 2050 mennessä hiilensidonta tulee nousemaan 2-3 miljoonaan ekvivalenttitonniin, kertoo Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä.

Tämä johtuu siitä, että jalostetuilla siemenillä kasvatetut metsät ovat vielä nuoria ja taimikkovaiheessa. Kasvamisen myötä hiilidioksidia sitoutuu puihin yhä enemmän.

Kyseinen hiilikädenjäljen kasvu vaatii, että olosuhteet, kuten metsänhoito ja puiden poistuma, pysyvät nykyisen kaltaisena.

— Jos olosuhteet muuttuvat paljon tai avohakkuita tehtäisiin enemmän tai myrskyt veisivät paljon metsiä, arvio ei pitäisi paikkaansa, sanoo Niemelä.

Jalostettujen siementen lisäksi hiilinieluja voi vahvistaa esimerkiksi vähentämällä hakkuita, pidentämällä niiden välejä ja muuttamalla hakkuutapoja.

• Hiilinielu on mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasuja ilmakehästä, esimerkiksi metsät ja meret.
• Hiilikädenjälki on esimerkiksi tuotteen tai palvelun luoma positiivinen ilmastovaikutus.
• Hiilidioksidiekvivalenttitonni on mittayksikkö, joka kuvaa päästöjen tai hiilensidonnan suuruutta.
• Poistuma sisältää luonnollisesti kuolleet puut, hakkuista metsään jäävät oksa- ja latvamassat, sekä metsistä hakatut puut

 

Lähteet: Hiilineutraalisuomi.fi ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Tuomainen haastattelu