Ilmatieteen laitos (IL) pyysi toimittamaan näytteitä keväthangille helmikuussa sataneesta Saharan hiekasta. Näytteitä lumen ja veden mukana sataneesta hiekasta saapui lopulta 525. Näytteistä suurin osa on peräisin Etelä- ja Länsi-Suomesta.

IL:n ensimmäinen, joka on toteutettu kokonaan kansalaisnäytteiden avulla. Lähinnä Algerian alueelta peräisin olevasta hiekasta on löytynyt tutkittavaksi hyönteisiä ja mikromuovia. Tärkein tutkimuskohde on kuitenkin ollut selvittää, voidaanko hiekan kulkeutumista ennustaa mallin avulla.

Ilmastonmuutos on syy sille, miksi hiekkapölyn kulkeutuminen kiinnostaa. Jos Saharan hiekkaa alkaa laskeutumaan Suomeen aiempaa useammin, se voi tarkoittaa sitä, että hiekkapöly liikkuu uusia reittejä pitkin. Kyse voisi olla Golfvirran heikkenemisen kaltaisesta ilmiöstä. Merivirtojen heikentyminen on yhdistetty ilmastonmuutokseen.

Mallin todentaminen onnistui ensimmäisellä yrittämällä. Mallilla voidaan nyt ennustaa viisi päivää etukäteen hiekkapölyn laskeutuminen, laskeuman paikka ja se, tuleeko hiekka maahan veden vai lumen mukana, kertoo IL:n vanhempi tutkija Outi Meinander.

─ Seuraava vaihe tutkimuksessa on selvittää, kuinka hiekkapöly vaikuttaa pilvisyyteen ja sateisuuteen. Myös tällä tiedolla on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, Meinander sanoo.

Ympäristötutkimukseen voi osallistua kuka tahansa

Tavalliset kansalaiset ovat osallistuneet erilaisiin tutkimuksiin esimerkiksi laskemalla kuvista Etelämantereen pingviinejä tai lähettämällä punkkeja tutkittavaksi. Kansalaiset voivat lisäksi osallistua keskusteluun siitä, mitä on tärkeää tutkia, sanoo Suomen ympäristökeskus Syken ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalisen kestävyyden apulaisprofessori Taru Peltola.

─ Myös idea tutkimuksesta voi olla kansalaislähtöinen. Esimerkkinä voi olla kansalaisia huolestuttava kaivoshanke, jonka vaikutuksia lähiympäristössä halutaan seurata, Peltola kertoo.

Yleinen tapa osallistua tutkimuksiin on lähettää tietoa havainnoista verkossa. Syke esimerkiksi seuraa talven edistymistä lumiukkohavaintojen avulla. Myös puhelimen paikannustietojen antaminen tutkijoiden käyttöön voidaan laskea kansalaistutkimukseksi. Näin on tutkittu muun muassa ihmisten liikkumista luonnossa.

Kansalaistutkimus on huomioitu myös tiedepolitiikassa ja tutkimusrahoituksessa. Peltolan mukaan esimerkiksi YK toivoo, että kansalaistutkimusta hyödynnettäisiin enemmän. YK:n Citizen Science Global Partnership -aloite pyrkii saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet osittain kansalaistutkimuksen avulla.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimuksiin, Syke on koonnut listan luontohavaintoja keräävistä organisaatioista.