”Nukkuvien puolueella ei ole edustusta EU-parlamentissa”

Äänestäminen on kaikista suorin tapa vaikuttaa siihen, ketkä tekevät päätöksiä EU:ssa. Korkea äänestysprosentti on tärkeää edustukselliselle demokratialle, jotta erilaiset suomalaiset olisivat edustettuna Euroopan parlamentissa.

“Euroopan unionissa käsitellään suomalaisille tärkeitä asioita, oli sitten kysymys vammaisten asemasta, ympäristöstä, taloudesta tai vaikka Venäjästä. Eurooppapolitiikka on myös sisäpolitiikkaa”, pitkäaikainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa.

 

“Miksi korkean koulutustason maassa, jossa tietoisuus maailmanpolitiikasta on merkittävää, ei äänestetä?” Liisa Jaakonsaari kummastelee.( Kuva: liisajaakonsaari.fi kuva-arkisto)

-Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolme neljäsosaa kaikkea Suomea koskevasta lainsäädännöstä kirjoitetaan Euroopan unionissa, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) väittää.

Hän myöntää, että EU-lainsäädännön vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön ei ole yksiselitteistä laskelmaa. Arvioiden ja tutkimusten tulokset vaihtelevat käytettyjen menetelmien mukaan.

Alhaisella äänestysprosentilla ei sinänsä ole merkitystä käytännön työhön Euroopan parlamentissa, kysymys on lähinnä demokratian toteutumisesta.

-Mikäli äänestysprosentti jää alle neljänkymmenen prosentin, voidaan kysyä, edustaako tämä enemmistöä Suomen kansasta, Sarvamaa pohtii.

 

Yksittäisen parlamentaarikon rooli korostuu

Kunkin maa europarlamentaarikkojen määrä on laskettu väkiluvun mukaan. Nykyisen parlamentin yli seitsemästäsadasta parlamentaarikosta 13 on suomalaisia. Mikäli Ison-Britannian ero EU:sta toteutuu, suomalaisille europarlamentaarikoille on mahdollisesti luvassa yksi lisäpaikka.
Sarvamaa kertoo lainsäädäntötyön tapahtuvan yksittäisten parlamentaarikkojen kautta.

-Tehtävä annetaan aina yksittäisen parlamentaarikon hoidettavaksi. Tällöin hänen tehtävänsä on ottaa kantaa komission lakiesitykseen, rakentaa siitä oma esitysluonnos ja viedä se sitten eteenpäin.

Euroopan unionissa noudatetaan pääasiassa yhteispäätösmenettelyä. Siinä komissio valmistelee lakiehdotuksen, jonka yksittäinen parlamentaarikko eli raportoija valmistelee. Hän esittelee lakiehdotuksen parlamentille. Kun se on käsitelty, parlamentti ja EU-neuvosto tekevät lopullisen päätöksen lainsäädännön hyväksymisestä.

Parlamentaarikko voi myös omasta aloitteestaan valmistella ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi. Parlamentin hyväksyessä aloitteen se siirretään komission valmisteltavaksi.

-Alexander Stubb on sanonut usein, että yksittäisellä parlamentaarikolla voi olla enemmän valtaa kuin esimerkiksi Saksan tai Ranskan ministerillä. Tämä perustuu nimenomaan siihen, että parlamentaarikko edustaa silloin koko Euroopan unionin parlamenttia yksittäisissä neuvotteluissa, Sarvamaa kertoo.

Hän toteaa, ettei EU-parlamentissa vallitse yhtä tiukka ryhmäkuri kuin esimerkiksi Suomen poliittisessa järjestelmässä. Tämä antaa parlamentaarikoille yksittäistä kansanedustajaa enemmän mahdollisuuksia ohjata lainsäädäntötyötä haluamaansa suuntaan.

 

Petri Sarvamaan mukaan kymmenen vuotta vanha EU:n perussopimus, on antanut EU-parlamentille paljon aiempaa enemmän valtaa päättää siitä, mitä meitä kaikkia koskevassa lainsäädännössä lukee. (Kuva: petrisarvamaa.eu kuva-arkisto)

Nuorten EU-myönteisyys ei näy äänestysinnossa

Äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa on ollut vähäistä. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2014 ainoastaan 41 prosenttia suomalaisista käytti äänioikeuttaan.

Erityisen alhaista äänestysaktiivisuus on ollut nuorten keskuudessa: heistä vain noin 10 prosenttia äänesti.

Liisa Jaakonsaari kummastelee nuorten alhaista äänestysintoa.

-Nuoret ovat EU-myönteisiä ja käyvät esimerkiksi Erasmus-vaihdossa. He kokevat itsensä paitsi suomalaisiksi, myös eurooppalaisiksi. Niin miksi ihmeessä he eivät halua vaikuttaa?

Eurooppanuorten Taloustutkimus Oy:ltä tilaaman ”Nuorten mielipiteitä EU:sta” -tutkimuksen mukaan peräti 89 prosenttia suomalaisista nuorista kokee itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi.

-Kansalaisten kannattaisi ihan oman etunsakin vuoksi ilmaista mielipiteensä siitä, kenen pitäisi olla EU:ssa tekemässä päätöksiä. Nukkuvien puolue ei ole edustettuna siellä, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen toteaa.

 

Jarmo Oikarisen mukaan nuoria pyritään aktivoimaan äänestämään EU-vaaleissa yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa.

Yleiseen äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa myös aiemmin keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Oikarinen kertoo tilanteen olevan erityisen haastava, kun eduskuntavaaleista on vain kuusi viikkoa Euroopan parlamentin vaaleihin.

“Se tulee ilman muuta vaikuttamaan EU-vaalien kokonaisnäkyvyyteen. Kampanjan aikana hallitusneuvottelut saattavat olla yhä käynnissä. Täytyy siis vain toivoa, että myös EU-vaaleille löytyy riittävä ja asianmukainen näkyvyys.”

 

Nuoret eivät olleet ainoita heikosti äänestäneitä

Edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 työttömistä äänesti ainoastaan 23 prosenttia.
Suomalaisten opiskelijoiden 27 prosentin äänestysosuus jäi selkeästi alle EU-maiden keskiarvon.
Työntekijäasemassa olevat jättivät myös äänestämisen muille:  alle kolmannes, 29 prosenttia, käytti äänioikeuttaan.
Sen sijaan johtotehtävissä työskentelevistä peräti 67 prosenttia äänesti.
Aktiivisia äänioikeuttaan käyttivät myös yrittäjät (50 prosenttia) sekä asiantuntijatehtävissä työskentelevät (49 prosenttia).