Hallitus kaavailee uutta menetelmää osaksi kaivoslupien myöntämistä. Siinä kaivoksen hyötyjä ja haittoja punnitaan muun muassa yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun näkökulmista. Lupien myöntämistä harkittaisiin tulevaisuudessa tämän vertailun perusteella.
Nykyisessä kaivoslaissa niin kutsuttua intressivertailua ei ole. Kaivoslupa on käytännössä myönnettävä hakijalle, mikäli esteitä myöntämiselle ei ole.
Lupa voidaan evätä esimerkiksi, jos kaivostoiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, huomattavaa vahinkoa ympäristölle tai merkittävää haittaa paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloille.
Kaivoksen uhka voi estää paikallisen investoinnin
Vuonna 2019 eduskuntaan edennyt kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt nosti esille intressivertailun tärkeyden kaivoslakia uudistettaessa. Aloite ei mennyt sellaisenaan läpi.
Useat nykyistä kaivoslakia kritisoivat tahot pelkäävät, ettei uudessa vireillä olevassa kaivoslaissa ympäristön ja perinteisten elinkeinojen suojelua turvata riittävästi.
Lakiuudistusta varten on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää nykyisen kaivoslain muutostarpeita. Tavoitteena on muun muassa parantaa kaivosten ympäristösuojelua.
Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja Miisa Mink kertoo, että todellisuus on kuitenkin toista. Esimerkiksi paikallisväestöjen ääni ei hänen mukaansa tule riittävästi kuulluksi lakia valmistelevassa työryhmässä.
Minkin mukaan työryhmässä ovat edustettuina lähinnä ”kaivostoiminnan lobbarit”, jotka ajavat omia etujaan lakiuudistukseen. Lobbareilla hän tarkoittaa henkilöitä, joiden nykyinen tai aikaisempi työura linkittyy vahvasti kaivosteollisuuden piiriin.
Mink on alkukesästä perustetun Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen yksi vastuuhenkilö. Hän kertoo, että nykyisestä aloitteesta on pyritty tekemään edellistä yksinkertaisempi. Mink arvioi, että Kaivoslaki nyt -aloite kaatui liikaan täydellisyyteensä, eikä nykyisen aloitteen kohdalla samaa virhettä haluta toistaa.
– Siinä oli muutama kohta, mitä eduskunta ei hyväksynyt, jolloin he eivät hyväksyneet aloitetta ollenkaan, hän väittää.
– Me lähdemme nyt liikkeelle ihan absoluuttisesta minimistä, mitä pitäisi suojella.
Kansalaisaloite on kerännyt tähän mennessä yli 40 000 allekirjoitusta.
Vaikka kaivosluvan saaminen on suhteellisen harvinaista, jo pelkkä malminetsintälupa voi olla esteenä esimerkiksi yritystoiminnan perustamiselle lupa-alueelle kaivostoiminnan pelossa.
Miisa Minkin mielestä intressivertailu tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta paikallinen matkailuelinkeino ei kärsisi vuosien epätietoisuudesta.
Mink näkee turhana malminetsintälupien myöntämisen alueille, jonne kaivosta ei voi esimerkiksi ympäristölakien vuoksi perustaa. Nykyinen kaivoslaki sallii malminetsinnän myös muun muassa luonnonsuojelualueilla.
– Malminetsintä jo rikkoo sitä luontoa. Miksi pitää kaivaa, jos sinne ei kuitenkaan voi kaivosta perustaa?
Kaivoslupahakemus johtaa vain harvoin kaivostoimintaan
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myöntää Suomessa malminetsintä- ja kaivoslupia. Kaivostoiminnan ja -turvallisuuden johtavan asiantuntijan Ossi Leinosen mukaan on ”äärettömän harvinaista”, että malminetsintätyömaa johtaa kaivoslupahakemukseen.
– On todella vaikeaa löytää malmia, varsinkin jos puhutaan metallimalmeista. Teollisuusmineraaleja, karponaattimalmia ja muita teollisuuskiviä on varmasti helpompi löytää.
Leinosen antaman esimerkin mukaan 4. helmikuuta 2020 voimassa olevia malminetsintäalueita on ollut 173 000 hehtaaria, joka on noin viidennes Uudenmaan maakunnan pinta-alasta. Samaan aikaan Lapissa oli voimassa olevia malminetsintälupa-alueita 1,2 prosenttia Lapin pinta-alasta.
– Ja jos siihen lisätään vielä lupahakemukset, joita Lapissa tuolloin oli, pinta-ala olisi 3,7 prosenttia koko Lapin pinta-alasta, Leinonen kertoo.
1,2 prosenttia Lapin pinta-alasta hieman Inarijärveä suurempi alue, ja 3,7 prosenttia vastaavasti yli kolmen Inarijärven suuruinen alue.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivujen mukaan kaivoslakiuudistuksen tavoitteena on kaivosten ympäristösuojelun ja toimintaedellytysten parantaminen.
Lakiuudistus perustuu nykyiseen hallitusohjelmaan, jossa halutaan ottaa paremmin huomioon paikallisten vaikutusmahdollisuudet ja hyväksyminen, kun malminetsintä- ja kaivoslupia myönnetään.