Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimiala aloitti Kasvatuskumppanuus-hankkeen yhdessä Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen kanssa. Hanke aloitettiin vuonna 2024 ja se kestää vuoden 2026 loppuun. Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintamalleja koulun ja huoltajien väliseen yhteistyöhön. Hanke syntyi tarpeesta parantaa lasten oppimistulosten eroja ja oppimistaitoja, erityisesti ulkomaalaistaustaisten oppilaiden.

– Pääsääntöisesti ihmiset ovat kiitelleet, sillä aihe on tärkeä ja ajankohtainen, kertoo hankkeen tutkija Annukka Svanda kertoo.

Väitöstutkija Annukka Svandan mukaan hanke aloitettiin Espoon kaupungin toiveesta. Svanda toimii Aalto-yliopistossa inklusiivisten ja oikeudenmukaisten julkisten palvelumuotojen tutkijana. Hankkeen tavoitteena on eri sosioekonomisessa tilanteessa olevien perheiden avun tarpeen tunnistaminen.

– Hankkeella halutaan löytää lisäapuja siihen, että kaikilla kouluilla olisi mahdollisimman paljon työkaluja ja keinoja auttaa opettajia ja muuta henkilökuntaa.

Svanda iloitsee siitä, että Espoo ymmärtää muutostarpeen ja lähtee rohkeasti tekemään muutoksia. Suomalainen koulusysteemi voi olla todella perinteisiin nojaavaa, mutta nykyaikana tarvitaan ennakkoluulottomuutta. Keskeinen asia on koulun ja huoltajien luottamus toisiinsa. Koulun olisi hyvä selventää vanhempien roolia, jotta yhteistyö sujuisi paremmin.

Svandan mukaan huoltajat ovat kiinnostuneita omien lastensa tulevaisuudesta ja kaikesta mitä lapsen elämään kuuluu, sekä siitä miten lasta voitaisiin parhaiten auttaa. Hanke on saanut kiitosta siitä, että se on tarttunut monimutkaiseen aiheeseen, vaikka ongelmat ulottuvat syvemmälle kuin mitä hanke koskee.

– Tämä on selvästi kaikille äärimmäisen tärkeä aihe, jonka monet vanhemmat ovat todenneet sydämen asiaksi.

Nuori poika oppimassa/Pexels

Hankkeelle toivotaan jatkoa

Svandan mukaan metodina on ollut kuunnella haastateltavien ajatuksia ja havaintoja, sekä osallistaa heitä yhteissuunnittelun avulla. Tällä tavoin on pyritty löytämään piileviä asioita, jotka eivät ole arjessa itsestään selviä. Maahanmuuttojärjestöt ovat olleet innoissaan siitä, että he tulevat aktiivisesti kuulluksi ja nähdyksi.

– Kevään aikana olemme käyneet tapaamassa paikallisia maahanmuuttojärjestöjä, jotta voitaisiin ymmärtää miten tukea eri kulttuureista tulevia vanhempia, joille ei välttämättä suomalainen koulujärjestelmä ole tuttu.

Hankkeelle ollaan hakemassa jatkorahoitusta ja toiveenamme olisi laajentaa hanke valtakunnalliseksi, Svanda kertoo