Kiertolainen on panimoalan kevytyrittäjä

Olutharrastajien kielenkäytössä yleistynyt kiertolaispanimo kuulostaa sanana negatiiviselta, mutta käytännössä se on yleinen tapa päästä alalle. Kiertolaisuuden voi parhaimmillaan rinnastaa kevytyrittäjyyteen.

Pienpanimoiden suosion kasvaessa on kasvanut myös harrastajien halu päästä tekemään harrastuksesta bisnestä. Suurimpana esteenä alalle lähtemiseen on usein hinta. Kaupallisen mittakaavan laitteiston hankkiminen maksaa noin 100 000 euroa. Tämän päälle tulevat vielä tilavuokrat ja raaka-ainekustannukset. Jos tekemäänsä olutta haluaa toden teolla myös myydä, on markkinointiin varattava sievoinen summa rahaa.

Jos rahaa ei ole säästössä tuhansittain, eikä halua ottaa lainaa panimon ostamista varten, vaihtoehtona voi olla mustalais- eli kiertolaispanimon perustaminen. Kiertolaispanimon perusideana on vuokrata isommalta panimolta laitteisto oman reseptin valmistamiseen isommassa mittakaavassa.

Useat Helsinki Beer Festivalille osallistuvat panimot ovat aloittaneet juuri kiertolaispanimoina. Yksi kiinnostavimmista esimerkeistä on lohjalainen United Gypsies (UG) Brewery. Se sai alkunsa vuonna 2016, kun joukko kiertolaispanimoita ja kotioluen tekijöitä päätti hankkia yhteiset, omat tilat panimon perustamista varten. Ideana oli alusta alkaen myös tarjota laitteita ja osaamista muiden käyttöön.

Olavi Mensio, yksi UG -Breweryn perustajista kertoo, että kiertolaisuus on erinomainen tapa päästä alaan kiinni ilman suurempia taloudellisia riskejä.

– Toiminta on helppo aloittaa, mutta myös helppo jättää sikseen, jos homma ei tunnukaan omalta.

Helsinki Beer Festivalilla esittäytyi tänä vuonna kolmisenkymmentä suomalaista panimoa sekä useita ulkomaisia panimoita. Tapahtumassa myös jaettiin Vuoden Olut -palkinnot.

Mallia ulkomailta

Suomessa tilojen vuokraajia ei tosin ainakaan aiemmin ole ollut turhan helppoa löytää. Syinä tähän ovat muun muassa lainsäädäntö, joka tekee toiminnasta varsin byrokraattista, sekä verotus, joka rajoittaa pienpanimoiden tuotantomääriä. Olavi Mensio on itse käynyt Italian Toscanassa asti panemassa ensimmäisiä oluitaan.

Maamme suuret panimot – Sinebrychoff, Olvi ja Hartwall – eivät toistaiseksi ole avanneet oviaan kiertolaispanimoille. Oluen mahtimaassa Belgiassa vastaava toiminta on Mension mukaan arkipäivää ja hyvää bisnestä sekä pienille että suurille panimoille.

UG Brewery on nähnyt tässä ilmeisen markkinaraon. Heidän päämääränään on nimenomaan toimia helposti lähestyttävänä vuokrapanimona sekä aloitteleville että kokeneemmille oluen panijoille. Asiakkaina on toistaiseksi ollut ainakin ravintoloita ja olutharrastelijoita sekä kunnianhimoisempia kaveriporukoita, jotka tähtäävät kaupalliseen menestykseen.

– Usein on harrastuneisuutta taustalla, mutta me autetaan reseptien kanssa, hankitaan kaikki raaka-aineet ja tarjotaan laitteet. Panimolle tultaessa kaikki on valmista, Mensio kuvailee UG Breweryn toimintaa.

Olavi Mensiolla on myös antaa kaksi vinkkiä panimon perustamisesta haaveilevalle. Ensinnäkin, hommaan ei kannata ruveta yksin, vaan kannattaa ehdottomasti olla samanhenkisiä kavereita mukana. Toiseksi, hyväkään olut ei yksin myy itseään. Pitää osata brändätä. Olisi siis hyvä, että osa niistä kavereista olisi kemistin ja insinöörin sijaan vaikkapa graafikoita ja myyntimiehiä.

Kaunis ja tunnistettava etiketti pullon kyljessä sekä tarinat oluen ja panimon takana ovat asioita, jotka yhdistävät kaikkia viime vuosina menestyneitä kotimaisia pienpanimoita. Pullon sisältö kuitenkin lopulta ratkaisee sen, jääkö se seuraavalla kauppareissulla hyllyyn vai ei.

 

Helsinki Beer Festival suositumpi kuin koskaan

Helsinki Beer Festival järjestettiin huhtikuun alussa Kaapelitehtaalla.

Tapahtumassa kohtasivat panimotuotteiden valmistajat, ravintola-alan työntekijät sekä asiasta kiinnostuneet kuluttajat.

Vuosittain järjestettävässä, alansa suurimmassa tapahtumassa pääpaino on kotimaisissa pienpanimoissa.

Halukkaita näytteilleasettajia oli tänä vuonna niin paljon, ettei kaikille löytynyt omaa pistettä.