Naalin suurin uhka on ilmastonmuutos. Naalia tavataan Suomessa vain pohjoisimmilla tunturialueilla, joista metsästys hävitti sen melkein kokonaan 1900-luvun loppuun mennessä. Laji ei koskaan palannut entiselleen. Naali pesi Suomessa vuonna 2022 ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.

– Pohjoismaiden naalikanta on maailmanlaajuisesti ehkä yksi haastavimmista, koska vaihtoehtoista elinaluetta ei ole, Metsähallituksen luontopalveluiden luonnonsuojelun asiantuntija Jukka Ikonen kertoo.

Naali elää kylmissä ja karuissa olosuhteissa. Lämpenevä ilmasto vähentää arktisia alueita, jolloin naali joutuu vetäytymään yhä pohjoisemmaksi. Lopulta vastaan tulee Pohjoinen jäämeri.

Lappiin levinnyt punakettu on Ikosen mukaan myös uhka naalille. Ilmastonmuutos edesauttaa ketun leviämistä. Kettu käyttää samoja pesäpaikkoja kuin naali, ja karkottaa sen reviiriltään.

– Pääsääntöisesti naali ei viihdy eikä pysty elämään alueilla, joissa kettu elää, Ikonen sanoo.

Naalit käyttävät esi-isiensä kaivamia vanhoja luolastoja pesimäpaikkoina. Kuva: Petri Piisilä, Metsähallitus.

Naalin ravinto koostuu Ikosen mukaan pääasiassa pikkujyrsijöistä, kuten myyristä ja sopuleista. WWF:n mukaan pikkujyrsijöitä uhkaa myös ilmastonmuutos, koska ne tarvitsevat pitkän ja kylmän talven menestyäkseen.

– Naalin ravinnon kannalta on hankalaa, jos tuntureiden sopuli- ja myyräkannoissa ei tule hyviä vuosia, Ikonen kertoo.

Positiivisin mielin eteenpäin

Suomi, Ruotsi ja Norja tekevät tiivistä yhteistyötä naalien suojelemiseksi. Suomessa naalin suojelemisesta vastaa Metsähallitus.

WWF ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat yhdessä kouluttaneet vapaaehtoisia, jotka käyvät vuosittain tarkistamassa naalien tunnettuja pesäpaikkoja.

Jos alueella havaitaan naalin aktiivista toimintaa, voidaan lajia auttaa ripeästi lisäruokinnalla. WWF rahoittaa naalien lisäruokintaa ja mahdollistaa riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. Ruokinta-automaatit on suunniteltu niin, että kettu ei pääse hyödyntämään niitä.

Metsähallitus organisoi myös kettujen metsästystä tunturialueilta. Tämä metsästys, eli poistopyynti, on tärkeä kohdentaa naalin keskeisille esiintymisalueille.

Vaikka naalin tulevaisuus on epävarma, Metsähallituksessa katsotaan eteenpäin positiivisin mielin.

– Pohjoismaiden yhteistyö jatkuu tiiviinä, ja pyrimme saamaan naalikantaa kasvatettua. Tavoitteena on, että naali pärjää ilman tukitoimia, Ikonen kertoo.

WWF:n mukaan ilmastonmuutoksen hillintä on paras tapa auttaa naalia.