Kunnanvaltuutettujen määrä laskee – syynä talous ja ehdokkaiden vähyys

Tu­le­vis­sa kun­ta­vaa­leis­sa val­tuus­to­paik­ko­ja on edel­lis­kaut­ta vä­hem­män, mikä on ollut tren­di­nä jo kauan. Pää­tös vä­hen­tä­mi­ses­tä on mo­ni­mut­kai­nen, mutta jos­kus paras vaih­toeh­to. Pie­nem­mät val­tuus­tot voi­vat olla suu­ria te­hok­kaam­pia, mutta pie­nien puo­luei­den saat­taa olla vai­keam­pi pääs­tä si­sään.

Rei­lus­sa vii­des­osas­sa Man­ner-Suo­men kun­nis­ta on tu­le­val­la kau­del­la ny­kyis­tä vä­hem­män val­tuus­to­paik­ko­ja. Kun­ta­lii­ton te­ke­män tut­ki­muk­sen mu­kaan val­tuus­to­koon su­pis­ta­mi­sen taus­tal­la on ylei­ses­ti kun­tien väes­tön vä­he­ne­mi­nen, mutta nyt myös huono ta­lous­ti­lan­ne, mikä pa­kot­taa kun­tia sääs­tä­mään. Tämän li­säk­si eh­dok­kai­ta on usein vai­kea löy­tää tar­peek­si. Kun­ta­lii­ton tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ma­rian­ne Pe­ko­la-Sjö­blom ker­too, että eh­do­kas­ka­toon voi syynä olla heik­ko ta­lous­ti­lan­ne: ih­mi­set eivät halua jou­tua te­ke­mään vai­kei­ta sääs­tö­pää­tök­siä, ja siksi eivät asetu eh­dol­le.

Eh­dol­le aset­tu­mis­ta jar­rut­taa Pe­ko­la-Sjö­blo­min mu­kaan myös so­si­aa­li­nen media, koska päät­tä­jien toi­min­taa kä­si­tel­lään siel­lä usein epä­asial­li­ses­ti. Tämän li­säk­si vapaa-ajan ar­vos­tus on li­sään­ty­nyt. Tästä huo­li­mat­ta on edel­leen niitä, jotka tah­to­vat olla pää­tök­sen­teos­sa mu­ka­na. Pe­ko­la-Sjö­blom pai­not­taa, että on kun­tien ja koko yh­teis­kun­nan haas­te saada hei­dät osal­lis­tu­maan.

– Vain viisi pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta on val­mii­ta läh­te­mään puo­lu­een eh­dok­kaak­si vaa­lei­hin. Kui­ten­kin noin joka vii­des voisi har­ki­ta kun­nal­lis­ta luot­ta­mus­teh­tä­vää, jos sitä tar­jo­taan. Tämä ryhmä olisi tär­keä saada mu­kaan, Pe­ko­la-Sjö­blom sanoo.

Vaaleahiuksinen nainen seisoo kädet löyhästi puuskassa edessään. Hänellä on vieno hymy kasvoillaan ja hän katsoo suoraan kameraan.

Pe­ko­la-Sjö­blo­min mie­les­tä on tär­ke­ää, että kun­ta­lai­set voi­vat vai­kut­taa myös vaa­lien vä­lil­lä. Esi­mer­kik­si kan­sa­lais­raa­deis­sa päät­tä­jät saa­vat uusia nä­kö­kul­mia suo­raan kun­ta­lai­sil­ta.

Val­tuus­to­paik­ko­jen vä­he­ne­mi­ses­sä on myös po­si­tii­vi­sia puo­lia

Pe­ko­la-Sjö­blom ker­too, että viime kun­ta­vaa­leis­sa useil­la kun­nil­la oli alle kaksi eh­do­kas­ta val­tuus­to­paik­kaa koh­den. So­pu­vaa­lien uhka kas­vaa, jos paik­ko­ja on lii­kaa tar­jol­la. So­pu­vaa­li­ti­lan­ne syn­tyy sil­loin, jos paik­ko­ja on yhtä monta tai vä­hem­män kuin eh­dol­la ole­via. Jäl­kim­mäi­ses­sä ta­pauk­ses­sa vaa­lit pitää jär­jes­tää uu­del­leen.

– Paik­ko­jen vä­hen­tä­mi­nen ei ole kun­nil­le yk­si­se­lit­tei­nen asia. Mo­ni­ää­ni­syys kär­sii, jos pie­net puo­lu­eet eivät pääse läpi. Pie­nem­pi val­tuu­tet­tu­jen jouk­ko voi kui­ten­kin olla suur­ta te­hok­kaam­pi, ja pää­tök­sen­te­ko saa hel­pom­min myös kas­vot, Pe­ko­la-Sjö­blom sanoo.

Vuonna 1984 valtuutettujen määrä oli 12 657. Vuonna 2025 paikkamäärä on 8586.

Kun­ta­val­tuu­tet­tu­jen määrä on las­ke­nut jo vuo­si­kym­me­niä, vaik­ka­kin vauh­ti on ta­saan­tu­nut. Val­tuus­to­pai­kat vä­he­ne­vät to­den­nä­köi­ses­ti myös tu­le­vai­suu­des­sa. Lähde: Kun­ta­liit­to

Kun­nat tar­joa­vat monia ta­po­ja, joi­den avul­la asuk­kaat voi­vat vai­kut­taa myös vaa­lien vä­leil­lä. Näin jo­kai­nen kun­ta­lai­nen voi saada ää­nen­sä kuu­lu­viin, vaik­ka hänen edus­ta­jaeh­dok­kaan­sa ei oli­si­kaan val­tuus­tos­sa. Alla esi­merk­ke­jä vaih­toeh­dois­ta:

  • Kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­det kun­ta­lai­sia kos­ke­vis­ta ai­heis­ta, esi­mer­kik­si kou­lun re­mont­ti­tar­peet
  • Ko­kouk­set, jossa kai­kil­la osal­lis­tu­jil­la on ääni- ja pu­heoi­keus
  • Osal­lis­ta­va bud­je­toin­ti, jossa kun­ta­lai­set pää­se­vät päät­tä­mään koh­tees­ta, johon rahat käy­te­tään
  • Kan­sa­lais­raa­dit, joi­hin edus­ta­jat va­li­taan sa­tun­nai­so­tan­nal­la

Alue- ja kun­ta­vaa­lit jär­jes­te­tään Suo­mes­sa 13.4.2025. Li­sä­tie­toa eri suo­ra­vai­kut­ta­mis­väy­lis­tä löy­tyy kun­tien omil­ta net­ti­si­vuil­ta.