Kuntalaiset pitävät äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa kunnan asioihin, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia kaikista ikäluokista aikoo äänestää kuntavaaleissa.

Kuntaliiton kyselytutkimuksesta käy ilmi, että mitä ikääntyneempiä vastaajat olivat, sitä tärkeämpänä he pitivät vaali-instituutiota ja äänestämistä. 70–79-vuotiaista 88 prosenttia on varmoja äänestämisestään. Kuntaliiton tuoreimman kyselyn mukaan äänestämisen koettu merkitys on kasvanut 25 vuodessa 60 prosentista 76 prosenttiin.

– Kyselyihin vastaavat ovat yleensä kiinnostuneempia kunnan asioista kuin keskivertokuntalaiset, kommentoi Pekola-Sjöblom.

– Kuitenkin edelleen kipuilemme äänestysaktiivisuuden kanssa. Se on ollut hyvin tasaista ja sitä on vaikeaa saada nousemaan.

Vuoden 2000 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Tilastokeskuksen mukaan 55,9 ja vuoden 2021 vaaleissa 55,1 prosenttia.

Äänestäminen koetaan merkitykselliseksi

Jos tarkastellaan vaalien merkitystä siitä näkökulmasta, miten kansalainen pystyy vaikuttamaan paikallisesti, vaalien merkitys on korkea, kertoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

– Monissa kunnissa kamppaillaan lähipalveluiden säilyttämisestä. Samaan aikaan kun lähipalveluita karsitaan Suomessa, monen kuntalaisen halu pitää ne on voimakas. Palveluiden keskittämistä suurempiin yksiköihin protestoidaan. Äänestämisellä on merkitystä palveluverkon kannalta.

Suomessa on kuitenkin alhainen äänestysaktiivisuus. Vuorelman mukaan luottamusta yhteiskunnan instituutioihin on, mutta ihmisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on havaittu heikoksi.

– Jotkut selittävät äänestämättömyyttään sillä, että kokevat asioiden olevan Suomessa niin hyvin, etteivät koe äänestämistä tarpeelliseksi.

Vuorelma lisää, että äänestyspäätöstä pidetään usein hyvin rationaalisena.

– Tutkimusten mukaan se voi kuitenkin olla varsin sattumanvaraista, ketä äänestää. Päätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi juuri vaalien aikana pinnalla oleva mediakohu tai tapahtuma.