Mediatutkija Kaarina Nikusen mukaan loukkaantuminen näkyy somen kommenttikentissä aiempaa enemmän. Osin siksi, että alustojen algoritmit nostavat esiin tunnepitoista ja ristiriitaista sisältöä. Sen vuoksi kommenttikentissä näkyy loukkaavia kommentteja sisältöön liittyen.

– Jos loukkaantumisen kokemuksen pystyy sanoittamaan ja tuomaan keskusteluun, se voi lisätä ymmärrystä siitä, miten voisimme puhua toisillemme kunnioittavammin, Nikunen sanoo.

Nikunen on Tampereen yliopiston mediatutkimuksen professori ja hänen osaamisalansa on muun muassa tunteiden rooli digitaalisessa mediaympäristössä.

– Reaktiot palkitaan näkyvyydellä. Se tekee tunnepuheesta keskeisen osan verkkokeskustelua.

Jos yksi näkökulma suljetaan kokonaan ulos, keskustelu muuttuu helposti riitaisaksi. Rakentava keskustelu vaatii Nikusen mukaan avoimuutta sille, että mielipiteet voivat muuttua ja virheitä voidaan myöntää.

Nikunen korostaa, ettei loukkaantumista voi käsitellä yhtenä ilmiönä.

– Osa reaktioista on nopeita tunnepurkauksia, mutta osa liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten siihen, ketkä tulevat kuulluiksi ja millä tavalla ihmisistä puhutaan.

Nikusen mukaan loukkaantuminen edistää asioita erityisesti silloin, kun se tuo näkyväksi kokemuksia, joita enemmistö ei ole huomannut. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat voivat loukkaantumisen kautta kertoa, miltä toiseuttava puhe tuntuu. Tällöin keskustelu ei jää yksilön tunteeseen, vaan voi johtaa anteeksipyyntöihin, puhetapojen tarkistamiseen ja laajempaan ymmärrykseen.

– Tärkeintä on avoimuus sille, että muut voivat oivaltaa ja oppia. Joskus loukkaantuminen sulkee keskustelun, mutta se voi olla myös sen alku, Nikunen sanoo.

Arjen keskusteluista podcastiksi

Audiokolumnisarjaa Kukkafoliohattu tekevä Reetta Wuopio seuraa kommenttikenttien keskusteluja tiiviisti ja tekee ajankohtaisista aiheista omiin loukkaantumisen tunteiden kokemuksiin nojaavia puheenvuoroja. Podcast sai alkunsa lapsuuden muistoista sekä niin sanotusta mielensäpahoittamisen kulttuurista.

– Minun lapsuudessani mummoikäiset ihmiset taivastelivat kaikkea normista poikkeavaa. Nyt sama näkyy somessa.

Wuopio kertoo saavansa aiheita myös uutisista ja keskustelupalstoilta. Hänen mukaansa verkossa näkyy sekä aitoa halua ymmärtää että nopeasti lukkiutuvaa vastakkainasettelua.

– Parhaimmillaan keskustelu on rikasta ja avartavaa, pahimmillaan se pysähtyy vihaan.

Wuopion mukaan loukkaantuminen ei ole automaattisesti huono asia, jos sen pystyy käsittelemään.

– Se voi olla rakentavaa, jos ihminen pystyy peilaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan siitä. Mutta jos loukkaantumisesta tekee elämäntehtävän, ei pääse eteenpäin.

Reetta Wuopion mukaan verkossa näkyy sekä halua ymmärtää että nopeasti lukkiutuvaa vastakkainasettelua.