Luontokadon pysäyttäminen tulisi ottaa osaksi agendaa eduskuntavaalien lisäksi niin kunta- kuin eduskuntavaaleissakin, toteaa vihreiden puheenjohtaja sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Selvitys luovutettiin ministeri Ohisalolle keskiviikkoaamuna. Selvityshenkilö Mari Pantsarin raportti koskee elinkeinoelämän kiinnostusta ja potentiaalia luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Ympäristöministeriö pyysi raporttia siitä, missä nyt ollaan ja mitä toimia luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan.

Ohisalo toivoo, että raportti kiihdyttää keskustelua luontokadosta siten, että vaalipaneeleissa ja vaalikoneissa näkyisi kysymyksiä aiheesta, ja voitaisiin mennä kohti luontovaaleja.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat nousseet entistä vahvempaan rooliin.

–Luonto köyhtyy, elämä hiipuu ja se on meidän ihmisten kannalta valtavan suuri ongelma ilmastonmuutoksen rinnalla. Toivon, että luonnon monimuotoisuuskato otetaan aidosti vielä isompaan rooliin, mitä se hallitusohjelmassa on ollut, Ohisalo toteaa.

Elinkeinoelämä tarvitaan mukaan

Selvityksestä käy ilmi, että yritykset ymmärtävät luonnon moninaisuuden vahvistamisen merkityksen. Yritykset ovat huomanneet, että luontokato on ilmastokriisiin verrattavissa oleva uhka.

Toimia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.

Ohisalon mukaan luonnonsuojelun määrärahat tulisi edelleen pystyä tuplaamaan seuraavalle kaudelle. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin yksityisen sektorin ja valtion yhteistyötä.

Valtion rahat ja lainsäädäntö eivät yksin tule riittämään, vaan luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan entistä vahvemmin mukaan elinkeinoelämä, ministeri summaa.

Selvityksen mukaan elinkeinoelämä kannattaa vapaata päästöjen kompensaatiota. Kompensaatiolla ihmisen haitta luonnon moninaisuudelle voidaan hyvittää lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.

Ohisalon mukaan ekologinen kompensaatio on hyvä viimesijainen keino.

–Kaikilta luontohaitoilta ei voida täysin välttyä, ja siksi on hyvä, että mahdollisuus hyvittämiseen löytyy, Ohisalo sanoo.

Selvitys ehdottaa 100 miljoonan euron siemenrahoitusta, jolla kannustetaan yksityistä rahoitusta luontotoimiin. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia.