Palveluala ponnistelee vaikeiden sopimusasioiden äärellä

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot synnyttävät erimielisyyksiä työnantajien ja -tekijöiden välillä. Esimerkiksi työtehtävien muutoksiin ja karanteenin aikana maksettaviin korvauksiin ei löydy ohjetta työsopimuksista.

Yhteydenotot Palvelualojen ammattiliitto PAMin neuvontapuhelimeen viisinkertaistuivat keväällä epidemian levittyä Suomeen. PAMin neuvontapäällikkö Juha Ojalan mukaan järjestelmät tukkeutuivat puheluista.

Suurin osa puheluista koski lomautuksia, sillä ne ovat olleet ennen epidemiaa harvinaisia palvelualoilla. Valmiuslain tultua voimaan työpaikat muuttivat toimintatapojaan. Työtehtäviä on muutettu ja työvuoroja peruttu sekä lyhennetty, mikä on johtanut henkilökunnan tulojen menetyksiin.

Ammattiliitto Pron lakimies Totti Brunilan mukaan epidemia saattaa tarjota laillisen perusteen työvuorojen perumiselle tai työtehtävien muutoksille. Asiantuntijatkaan eivät tiedä vielä, onko sopimusrikkomuksia tapahtunut.

Työntekijät joustavat yritysten hyödyksi

Poikkeusolot ovat kurittaneet muun muassa palvelu-, ravintola- ja kaupan aloja. Tämä selviää Yleisen työttömyyskassan, YTK:n tutkimuksesta. Alat ovat kamppailleet lomautusten, työttömyyden ja epätietoisuuden kanssa. Työntekijöillä riittää silti ymmärrystä työnantajille.

– Työmäärä kasvoi, sillä meidän piti desinfioida ravintolaa kerran tunnissa ja yksinoloa oli enemmän. Se oli rankkaa, mutta siihen tottui, sanoo pikaruokaravintolassa työskennellyt Melisa.

Sesonkityöpaikoilla työvuoroihin vaikuttaa koronauutisointi. Ilmassa leijuu jatkuva vaara ravintolan sulkeutumisesta.

Ravintolassa työskennelleelle Hennalle annettiin työvuorot hyvin lyhyellä varoitusajalla ja toisinaan saatettiin ilmoittaa samana aamuna, että vuoro on peruttu. Henna välttyi tulojen menetykseltä tekemällä kahta työtä kesän ajan.

Vaateliikkeessä työskentelevän Saran mukaan liikkeen avaamiseen ja sulkemiseen liittyvä lisä poistui, vaikka työntekijät suorittivat yhä toisinaan tehtävän.

Monilla työpaikoilla päädyttiin tilanteeseen, jossa osa työntekijöistä lomautettiin ja jäljelle jääneiden työtaakka lisääntyi.

– Kesällä, pahimpana aikana, työntekijöitä oli aivan liian vähän liikkeen kokoon nähden, esimerkiksi yksi työntekijä kerrosta kohden, Sara kertoo.

Sopimusasiat herättävät kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia

Juha Ojalan mukaan yritykset tarttuivat helpottuneeseen lomautusmahdollisuuteen liiankin herkästi.

S-ryhmä tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden siirtyä toisiin työtehtäviin esimerkiksi hiljentyneeltä ravintolapuolelta kaupan kassalle.

– Henkilökunnan siirtyminen toisiin tehtäviin saattoi rikkoa työsopimuksia, mutta työntekijät tiesivät, että toinen vaihtoehto oli lomautus, joten siirtoon suostuttiin, Ojala sanoo.

Työntekijän siirtyminen alalta toiselle aiheuttaa epäselvyyksiä työsopimuksissa. Ravintola- ja kaupan alojen työehdot ja lisien määrät ovat erilaiset. Epäselvää on ollut esimerkiksi, kumman sopimuksen mukaan sairauskorvaukset maksetaan.

Ojala uskoo, että osa poikkeustilanteessa tapahtuneista erimielisyyksistä menee käräjäoikeuteen, minkä jälkeen nähdään, kuinka paljon poikkeuksellisuus vaikuttaa yhteistoimintalain rinnalla.

Kokijahaastateltavat esiintyvät vain etunimillään tilanteen arkaluontoisuuden takia.