Monet suomalaiset yritykset eivät ole liittyneet vesivastuusitoumukseen

Tällä hetkellä sitoumukseen on liittynyt muun muassa metsäteollisuuden ja panimoalan yrityksiä sekä edunvalvontajärjestöjä.

Suomalaisyritykset ovat voineet liittyä asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ja ministeriöiden perustamaan vesivastuusitoumukseen vuodesta 2017 asti. Sitoumuksen avulla yritykset voivat tunnistaa, ennalta ehkäistä ja ratkaista vesiriskejä. Vesiriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi veden puutetta, huonolaatuista vettä sekä taloudellisia ja yrityksen maineeseen liittyviä riskejä.

– Vesivastuullisuudesta tulee kriittinen kysymys lähivuosina tai viimeistään lähivuosikymmeninä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkija Suvi Sojamo.

Suomessa vesiriskejä ei juurikaan ole, mutta ne näkyvät yritysten arvoketjuissa. Arvoketju tarkoittaa esimerkiksi tuotteen matkaa raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Arvoketjujen takia vesivastuullisuus koskettaa suomalaisyrityksiä myös Suomen rajojen ja lakien ulkopuolella. Ulkomainen alihankkija saattaa esimerkiksi tuottaa raaka-ainetta paikallista vesistöä saastuttavilla tavoilla.

Esimerkiksi norjalaisyritys Hydroa epäillään saastuttamisesta. Hydro on globaalisti merkittävä alumiinin valmistaja, jonka asiakkaina toimii myös suomalaisyrityksiä.

YK:n mukaan yli puolet maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Kuva: Pixabay

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin raportin mukaan Hydron jätealtaiden ylivuodot ovat pilanneet paikallisia jokia Brasilian osavaltiossa Parássa, Barcarenan kunnassa. Jätealtaiden läheisyydessä elää yhteisöjä, jotka hyödyntävät jokia muun muassa juomavetenä ja elinkeinona. Yhteisöihin kuuluu myös erittäin haavoittuvassa asemassa olevia perinteisiä vähemmistöjä. Ylivuodot ovat kiistanalaisia.

Koko arvoketjun valvominen saattaa olla Sojamon mukaan haasteellista, mutta ei mahdotonta. Vastuusitoumuksessa on ohjeita esimerkiksi alihankkijoiden kanssa toimimiseen. Myös vesivastuustandardit antavat ohjeita vastuullisuuden kehittämiseen.

Asiaan on vasta herätty

Tällä hetkellä suomalaisyrityksistä ja organisaatioista Atria, Fazer, Finlayson, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Metsäteollisuus ry, Sinebrychoff, Stora Enso sekä UPM Kymmene ovat liittyneet sitoumukseen.

– Uusia yrityksiä liittyy mukaan ensi vuoden alussa, Sojamo sanoo.

Moni yritys ei kuitenkaan ole liittynyt sitoumukseen.

– Yritykset ovat vasta heränneet vesiasioihin. Jotkin yritykset myös priorisoivat muita ilmastotoimia vesiasioiden edelle. Pienillä yrityksillä voi taas olla resurssiongelmia, Sojamo sanoo.

Hänen mukaansa tarkoituksena on viedä sitoumusta lähemmäs eri aloja ja erikokoisia yrityksiä.

Rikotusta sopimuksesta ei toistaiseksi rangaista

Vesivastuusitoumus on vapaaehtoinen, eikä sanktioita tule, vaikka sitoumuksen ehtoja ei noudatettaisi.

– Vesivastuullisuussitoumuksen on ajateltu olevan yritysten omaksi parhaaksi. Jos edistystä ei kuitenkaan tule, niin yrityksiin voi kohdistua laajaa kritiikkiä, painetta sekä oikeustoimia, Syken erikoistutkija Suvi Sojamo sanoo.

Vesivastuullisuus ei ole vielä kokonaisvaltainen osa yritysten sääntelyä. Sen rooli kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa suorien vesikriteerien tai muiden ympäristö- ja ilmastotoimien kautta.

Valmiin juomalitran vesimäärää vähennetään ja vesistöjä ei kuormiteta

Sinebrychoffin tavoitteena on viestintäpäällikkö Timo Mikkolan mukaan puolittaa valmiiseen juomalitraan kuluvan veden määrä vuoteen 2030 mennessä. Lähtötilanne vuonna 2017 oli 3,4 litraa ja tavoitteena on 1,7 litraa. Tällä hetkellä määrä on 2,2 litraa valmista juomalitraa kohden.

Emoyhtiö Carlsbergin omistamia mallastamoita lukuun ottamatta tavoitteena on vähentää myös muuta vedenkulutusta. Vesiriskejä arvioidaan ympäristöjärjestö WWF:n vesiriskityökalulla.

— Aiomme myös haastaa kaikkia kumppaneitamme maanviljelyksestä kuljetuksiin, jotta koko arvoketjua saataisiin enemmän vesivastuulliseksi ja kestävää kehitystä voitaisiin kehittää entisestään, Mikkola kertoo.

Fazerin painopiste vesivastuullisuudessa on viestintäjohtaja Liisa Eerolan mukaan yhteistyö sopimusviljelijöiden kanssa, jotta maatalous ei kuormita vesistöjä.

Sekä Fazer että Sinebrychoff ovat tehneet Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa Itämeri-sopimuksen. Myös Sinebrychoffin maltaan tuottaja Viking Malt on tehnyt saman sopimuksen, johon sisältyy vesivastuullisuutta edistäviä toimia.

Vesivastuullisuus tukee kestävää kehitystä

 

  • Vesivastuullisuus tarkoittaa sitä, että vettä käytetään kestävän kehityksen mukaisesti.
  • Vesivastuusitoumuksen ajatuksena on herättää suomalaisia yrityksiä.
  • Lainsäädäntö ja politiikka ovat tutkimusten mukaan isoimmat ajurit yritysten vesivastuullisuuden kehittymiseen.
  • Yritysten tulee tehdä yhteistyötä niin paikallisen hallinnon kuin kansainvälistenkin vesiasiantuntijoiden kanssa, jotta vesivastuullisuus toteutuu.
  • Sitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luonnonvaratutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, WWF Suomi, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö sekä ympäristöministeriö.
  • Vesivastuusitoumus on osa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta 2050 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa.
  • Sitoumus on perustettu 2017 ja sen sisältöä on täydennetty 2021.