Jalkapalloa Nelosdivarissa pelaava Kurvin Vauhti täyttää Brahenkentän katsomoita Helsingin Alppiharjussa. Kurvin Vauhdin Instagramissa julkaistulla videolla kannatuslaulut raikuvat ja soihdut palavat. Poikkeuksellista tästä tekee se, että Nelonen on verrattain matala sarjataso.

Joukkueen maalivahdin Atloc Moncadan mukaan selittävänä tekijänä on joukkueen yhteisöllinen ajatusmaailma. Moncada on pelannut Kurvin Vauhdissa vuodesta 2015 lähtien.

– Kurvin Vauhdin ytimessä on ollut ajatus siitä, että se on paljon enemmän kuin vain jalkapallojoukkue, toteaa Moncada.

Yhdessä tekeminen on perua Kurvin Vauhdin alkuajoista. Joukkueen perusti vuonna 1999 löyhä kaveriporukka, jota kyllästytti ainainen baareissa notkuminen.

– Mukana oli skeittareita ja muusikoita, joilla ei ollut erityisempää jalkapallotaustaa, kertoo joukkueessa lähes alusta lähtien pelannut Lasse Arola.

Tämä yhteishenki ja vastavirtakulttuuri heijastuvat niin pelaajiin kuin joukkueen kannattajiinkin. Moncadan mukaan pelaajat tietysti haluavat menestyä ja menevät otteluihin voittamaan. Joukkueen kulttuuriin kuuluu kuitenkin se, että kaikki otetaan mukaan kokoonpanoon.

Vuosien aikana joukkue on kerännyt ympärilleen myös samanmielisiä kannattajia. Fanien keskuudessa elää vahvasti tee se itse-henki. Kotipeleissä käryää Vauhtigrilli, joka on kannattajien ylläpitämä. Entiset ja nykyiset pelaajat sekä fanit järjestävät myös Vauhtiklubi-tapahtumia ja festivaaleja.

Mikä selittää suosion?

Jyväskylän Yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkosen mukaan matalan sarjatason joukkueet perustuvat lähtökohtaisesti yhteisöllisyyteen. Suhde kannattajiin on vuorovaikutuksellista. Urheiluseurat myös synnyttävät ja ylläpitävät paikallisidentiteettiä.

– Yhteisöllisellä urheilulla on paikkansa nyky-yhteiskunnassa. Kaupunkitilat ja paikallinen identiteetti vaikuttavat vahvasti siihen, minkälaisia urheiluyhteisöjä syntyy. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja kaupunkitilat ovat aina synnyttäneet erilaisia aktiviteetteja, kuten skeittauksen, selittää Itkonen.

Liikuntasosiologi Arto Tiihosen mukaan suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin historiassa on runsaasti esimerkkejä voimakkaista yhteisöllisyyttä herättäneistä ilmiöistä. Näitä ovat muun muassa Akateeminen Wartti, Naisten Kymppi ja salibandy.

– Toivoisin, että yhteisöllisyys ja toimijuus lisääntyisivät ja että ihmiset tekisivät yhdessä asioita. Ihmisten elämästä puuttuu kokemuksia, joilla on syvempiä merkityksiä, pohtii Tiihonen.

Tiihosen mukaan joukkueen kannattaminen ja toimintaan osallistuminen seuran arvojen pohjalta tarjoavat ihmisille konkreettisen tavan tuntea yhteisöllisyyttä.