Vaikka kolme neljästä vuoden 2017 ylioppilaasta haki jatko-opiskelupaikkaa valmistumisvuonna,
sellainen liikeni vain 28 prosentille heti valmistumisen jälkeen. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen
koulutustilastoista.

– Ongelma on, että niiden määrä, jotka eivät ole aikaisemmin pääseet opiskelemaan, kertaantuu vuosittain, sanoo arviointiasiantuntija Niina Rumpu Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvista.

Tilaston mukaan suoraan ammattikorkeakouluun ja yliopistoon jatkaneiden suhteellinen osuus oli suurimmillaan vuosina 2006–2007. Silloin ammattikorkeakouluun pääsi 19 prosenttia ja yliopistoon 20 prosenttia vastavalmistuneista ylioppilaista.

Pienimmillään osuudet ovat olleet vuosina 2016–2017.  Ammattikorkeakouluun jatkaa vain yhdeksän ja yliopistoon 16 prosenttia valkolakin saaneista.

Sama toimii myös toisin päin. Kun vuonna 2007 ilman opiskelupaikkaa jäi reilu puolet ylioppilaista, vuonna 2017 ylivoimaisesti suurin osa, peräti 72 prosenttia, ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua valmistumisvuonna. Suhteellinen osuus on siis kasvanut kymmenessä vuodessa yli 15 prosenttiyksikköä.

Käytännössä se tarkoittaa, että reilusta 30 000 nuoresta 22 000 ei pääse jatko-opintoihin ensiyrittämällä.

Apua korkeakoulujen haku-uudistuksesta

Opetushallituksen raportin mukaan lukiolaisia kannustetaan hakemaan jatko-opiskelemaan mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Määrä onkin kasvussa. Kun vuonna 2008 reilut 70 prosenttia tuoreista ylioppilaista haki jatko-opiskelemaan valmistumisvuonna, osuus on kasvanut lähes 80 prosenttiin viime vuosien aikana.

Karvin Niina Rummun mukaan korkeakoulujen haku-uudistuksella pyritään siihen, että saataisiin enemmän ensikertalaisia nopeammin sisälle.

Vuonna 2020 voimaan astuvan uudistuksen myötä suurin osa hakijoista valittaisiin jatko-opiskelemaan korkeakouluihin ylioppilasarvosanojen tai ammatillisen koulumenestyksen perusteella.

Syntyvyys selittää tilannetta osin

Vuonna 2017 valmistuneista ylioppilaista suurin osa on syntynyt vuonna 1998. Tilastokeskuksen mukaan tuolloin ikäluokasta sai valkolakin yhteensä 54 prosenttia.

Ikäluokkien pienentyessä valkolakkeja valmistuu todellisuudessa yhä vähemmän, vaikka osuus ikäluokasta on huippuvuosien 2005–2008 tasolla. Nyt valmistuu 3 700 ylioppilasta, 11 prosenttiyksikköä, vähemmän kuin 12 vuotta sitten.

Alhaisimmillaan ylioppilaiden prosentuaalinen osuus ikäluokasta oli alle puolet vuosina 2011–2013. Silloin ylioppilaaksi pääsivät vuonna 1992–1994 syntyneet, joiden ikäluokat ovat tilaston suurilukuisimpia.

Vaikka ylioppilaiden suhteellinen osuus ikäluokasta on kasvanut siitä lähtien joka vuosi, ei suhteellisten osuuksien kasvu siltikään riitä.

Uutista on muokattu 16.4. kello 15:52 uusimalla grafiikan ulkoasu selkeämmäksi.