Lapsettomien yhdistys Simpukka, Sateenkaariperheet ry, Väestöliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto vaativat sijaissynnytyksen sääntelyn ottamista hallitusohjelmaan. Lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että ei-kaupalliset sijaissynnytykset olisivat jatkossa mahdollisia Suomessa.

Sijaissynnytys tarkoittaa järjestelyä, jossa kohdun omaava henkilö saatetaan raskaaksi ja hän synnyttää lapsen siten, että lapsi luovutetaan synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan, eli aiottujen vanhempien kasvatettavaksi. Sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä mahdollistaisi sen, että lapsettomat pariskunnat voisivat saada lapsen sijaissynnyttäjän avulla.

Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtajan Juha Jämsän mukaan nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sijaissynnytyksen, mutta sääntelyllä voitaisiin varmistaa kaikkien osapuolten oikeudet ja turvallisuus.

— Lapsia hankitaan sijaissynnytyksen kautta tällä hetkellä joka tapauksessa. Lainsäätäjä on pyrkinyt kieltämään sijaissynnytyksen, mutta se on tehty niin, että tietynlaiset järjestelyt ovat tästä huolimatta mahdollisia. Säätelemättömiin järjestelyihin liittyy kuitenkin suuria riskejä.

Vaatimuksen esittäneet järjestöt haluavat varmistaa, että lapsen hankkiminen on yhdenvertaista myös niille, jotka eivät voi käyttää omia sukusolujaan.

Sijaissynnyttäminen auttaisi monia ihmisryhmiä

Sijaissynnytyksen mahdollistaminen lainsäädännöllä tarjoaisi tasavertaisia mahdollisuuksia lapsiperheen perustamiseen kaikille terveystilanteesta tai sukupuolesta riippumatta, sanoo lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Erityisen merkityksellinen vaihtoehto sijaissynnytys olisi itsellisille miehille ja miespareille, joiden lähes ainoa mahdollisuus vanhemmuuteen on tällä hetkellä kumppanuusvanhemmuus, Savio toteaa. Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä parisuhdetta.

Savion mukaan sijaissynnytys voi tarjota mahdollisuuden lapsiperheellistymiseen myös esimerkiksi toistuvia keskenmenoja kokeville sekä niille, joilla ei ole kohtua tai ovat sen menettäneet. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa ei-kaupallinen sijaissynnytys olisi sallittua, Savio kertoo.

Sijaissynnyttämisen mahdollisuus voi myös lisätä syntyvyyttä

Sateenkaariperheet ry:n Jämsä muistuttaa, että jos Suomessa halutaan lisätä syntyvyyttä, on kiinnitettävä huomiota kaikenlaisten lapsiperheiden mahdollisuuksiin.

— Olisi esimerkiksi tärkeää pohtia, onko opiskelijoiden mahdollista perustaa perhe halutessaan. Myös itsellisenä ihmisenä lapsiperheen perustaminen tulisi olla mahdollista, sillä suurimpana syynä lapsettomuuteen voi olla se, ettei ole parisuhdetta.

Savio painottaa, että kaikille Suomessa sijaissynnytysprosessiin osallistuville tulisi tarjota asianmukaista sijaissynnytysneuvontaa samaan tapaan kuin lahjasoluneuvontaa tarjotaan sukusolujen lahjoittajille ja lahjasoluhoitoihin hakeutuville.

— Tällä tavoin voimme varmistaa, että osapuolet ovat täysin tietoisia siitä, mihin ovat ryhtymässä, voivat antaa suostumuksensa prosessiin sekä tarvittaessa perääntyä siitä. Tähän kuuluu myös lapsen oikeus saada tietää taustansa ja tarinansa.

Kun lapsi on tietoinen omasta taustastaan, siitä tulee luonnollinen osa sekä lapsen että perheen tarinaa, Savio toteaa. Avoin puhekulttuuri näkyy usein myös parempana vuorovaikutuksena perheessä.

Kumppanuusvanhemmuus on vaihtoehto sijaissynnytykselle

Niko Uusi-Simola päätyi puolisonsa Kaj Korkea-ahon kanssa perheen perustamiseen kumppanuusvanhemmuuden kautta. Uusi-Simola ja Korkea-aho harkitsivat myös sijaissynnytystä reittinä vanhemmuuteen.

— Pohdimme, että sijaissynnytys on Suomessa laitonta. Siksi mietimme laajemmin Eurooppaa ja Euroopan lähialueita sekä USA:ta vaihtoehtoina, Uusi-Simola kertoo.

Uusi-Simolan mukaan erityisen hankalaksi muodostuivat eettiset näkökohdat. Hän halusi puolisonsa kanssa olla varma siitä, että kohdullinen henkilö ymmärtää omat oikeutensa, saa oikeanlaisen korvauksen ja on psyykkisesti tasapainossa käsittelemään tilannetta.

Kumppanuusvanhemmuus osoittautui turvalliseksi vaihtoehdoksi ja sopiva ehdokaskin löytyi.

— Kumppanuusvanhemmuudessa on se hyvä puoli, että vanhempia on useampia ja on myös omaa aikaa, Uusi-Simola kertoo.

Uusi-Simola ymmärtää silti sijaisvanhemmuuden merkitystä. Toisin kuin kumppanuusvanhemmuudessa, siinä vanhemmuutta ei halutessaan tarvitse jakaa.

Niko Uusi-Simolalla (kuvassa vasemmalla) oli isäksi tulemisessa myös onnea matkassa. Kuva: Niko Uusi-Simola