Nuoret ovat aliedustettuina kuntapolitiikassa valtuustojen keski-ikään nähden, kertoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Samuli Laine. Politiikkaa vierastetaan nykyään enemmän. Hän sanoo, etteivät nuoret näe mahdollisuutta osallistua politiikkaan kiireisessä arjessa.

Ylen kuntavaali tulospalvelun mukaan edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2021 Helsingissä läpi pääsi vain alle yksi alle 25-vuotias ehdokas. Valittujen keski-ikä oli 47 vuotta.

Muissa isoissa kaupungeissa alle 25-vuotiaiden valtuutettujen määrä oli myös pieni. Tampereella valittiin 5 alle 25-vuotiasta ehdokasta, mikä oli eniten kaikista isoista kaupungeista.

Koko maassa alle 25-vuotiaita ehdokkaita valittiin yhteensä 195. Ehdokkaita valittiin yhteensä 8859. Valittujen keski-ikä koko maassa oli 51 vuotta.

– Teen tutkimusta haastatellen kunnanvaltuutettuja. Olen kuullut monilta nuorilta, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa osallistua politiikkaan, Laine kertoo.

Lähde: YLE

Nuoret kokevat voivansa vaikuttaa kuntapolitiikkaan

Kolme kuntapolitiikassa ehdolla olevaa nuorta näkevät kuitenkin vaikutusmahdollisuutensa hyvinä, vaikka nuoret ovatkin aliedustettuja kuntapolitiikassa.

Minni Takala 26 v (kok.) kokee ettei päätöksenteossa ole tarpeeksi edustajia, jotka ymmärtävät nuorten arkea ja haasteita. Siksi olisi tärkeää, että nuoret lähtisivät itse vaikuttamaan. Samaa mieltä on Jenive Mansikkamäki 21 v (vas.).

– Kampanjointi ei ole vain äänien keräämistä. Se on tapa nostaa tärkeitä asioita keskusteluun, Takala kertoo.

– Olen huomannut, että nuoret ja vanhemmat ehdokkaat ajavat usein samoja asioita, mutta painottavat eri asioita ajamissaan asioissa, kertoo Mansikkamäki.

Touko Tiilikainen 20 v (kesk.) kertoo olevansa inspiroitunut muista nuorista poliitikoista.
– Se luo uskoa, että vaikkei olisi ääniharava tai iso nimi politiikassa voi silti päästä vaikuttamaan, Tiilikainen sanoo.