Ostajien tietämys lemmikin hoidosta ja tarpeista eläinliikkeeseen mennessään on vaihtelevaa. Toiset ovat jo valmiiksi todella perehtyneitä. Jotkut taas miettivät vasta eläinliikkeessä, mikä lemmikki voisi olla paras vaihtoehto.

Eläinlääkäri Johanna Raulion mukaan niin sanottuja heräteostoksia voitaisiin yrittää karsia eri keinoin.

– Pienten eläinten hinta saisi olla korkeampi, ja myyjältä pitäisi tulla kattava tietopaketti siitä, miten paljon lemmikistä on vaivaa, Raulio kertoo.

Yli kymmenelle eläinliikkeelle Suomessa on myönnetty Eettisen Eläinkaupan Sertifikaatti. Se osoittaa ostajalle, että liike toimii eettisesti. Sertifikaatti kertoo muun muassa siitä, että eläinten hyvinvointiin liikkeessä kiinnitetään erityisen paljon huomiota, ja että eläimen tuleva omistaja valistetaan hyvin eläimen hoitoon.

Kyseinen sertifikaatti löytyy muun muassa useasta Faunatar myymälästä.

Faunatarin kenttäpäällikkö Elina Sirenin mukaan pieniä jyrsijälemmikkejä ostavat monenlaiset asiakkaat lapsiperheistä vanhuksiin. Jokainen lemmikin ostaja haastatellaan jo jopa ennen lemmikin varaamista. Joissain tapauksissa kauppias joutuu myös kieltäytymään lemmikin myymisestä, jos tämä ei ole selvillä eläimen vaatimuksista.

– Näissä tilanteissa useimmiten päädytään ostajan kanssa yhdessä ratkaisuun, ettei lemmikin hankkiminen olekaan hyvä idea, Siren kertoo.

Sirenin mukaan ihmiset saattavat ajatella jyrsijöiden olevan helppoja lemmikkejä, koska ne ovat kooltaan pieniä. Ajatellaan, että pieni lemmikki syö vähän ja sotkee vähän. Jyrsijöillä on kuitenkin ihan samat perustarpeet, kuin millä tahansa lemmikillä.

– Pitää huolehtia jyrsijän luontaisesta käyttäytymisestä, aktivoinnista ja oikeanlaisesta ruokavaliosta. Ei jyrsijä tietotaidoiltaan ole yhtään sen vähäpätöisempi kuin mikään muukaan eläin.

Vuonna 2016 noin 35 prosentilla kotitalouksista oli jokin lemmikkieläin. Suosituimpia olivat koira ja kissa. Jyrsijöiden osuus on hyvin pieni. Vuonna 2012 kani oli neljänneksi suosituin lemmikki, kun taas hamsteri kuudenneksi suosituin.