Uudet liikkeet voivat toimia politiikassa joustavammin kuin suuret kaavaan kangistuneet valtapuolueet. Helsingin piraattien puheenjohtaja Ahto Apajalahden mukaan pienpuolueet ovat tärkeä osa demokratiaa.
– Tarjoamme normaalin demokraattisen järjestelmän puitteissa vaihtoehtoja ihmisille, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyisiin eduskuntapuolueisiin.
Piraattipuolueen periaatteisiin kuuluu avoimuus. Apajalahti uskoo tämän vaikuttavan myös äänestysaktiivisuuteen.
– Näemme, että nyky-yhteiskunnassa avoimuuden kautta syntyy luottamus, ja luottamuksen kautta ihmiset menevät äänestämään. Toteutamme avoimuutta omassa toiminnassamme striimaamalla puoluehallituksen ja Helsingin valtuustoryhmän kokoukset, mitä kukaan muu ei tee Suomessa.
Tällä hetkellä puoluerekisterissä on 17 puoluetta. Niistä seitsemän toimii eduskunnan ulkopuolella.
Piraattipuolue on sosiaaliliberalistinen tekijänoikeuslainsäädäntöön kriittisesti suhtautuva puolue. Feministinen puolue keskittyy tasa-arvokysymyksiin, Suomen kommunistinen puolue, Kommunistinen työväenpuolue ja Liberaalipuolue talousasioihin. Itsenäisyyspuolue suhtautuu kielteisesti Nato-jäsenyyteen ja on EU-kriittinen. Eläinoikeuspuolue taas nimensä mukaisesti puolustaa eläinten oikeuksia.
Sami Henrik Haapala odottaa innolla sähköistä puoluerekisteriä.
Myös puoluerekisterin ulkopuolella toimii puolueita. Niistä yksi on Koneälypuolue.
Koneälypuolueen julkistus tapahtui nykytaiteen museo Kiasmassa syyskuun alussa 2017. Puolueen taiteellinen johtaja Sami Henrik Haapala kuvailee puoluetta laajamittaiseksi kansainväliseksi ”esitykseksi”, joka nivoo yhteen taiteen, teknologian ja politiikan. Haapala toimii myös esittävän taiteen ryhmä Kaiken keskus ry:n taiteellisena johtajana.
Koneälypuolue kertoo nettisivuillaan, että sen tavoitteena on uuden, koneälyn johtaman poliittisen puolueen luominen. Puolueen ohjelmaa kasataan epätavallisin keinoin.
– Emme tarjoile mitään valmista puolueohjelmaa, vaan se kehitetään ajan kanssa yhdessä yleisön kanssa, Haapala kertoo.
Koneälypuolueen kaltaista tieteellis-taiteellista puoluetta ei Haapalan mukaan vielä ole.
– Mitään vastaavaa konseptia ei tietääkseni ole vielä olemassa. Tosin samanlaiset puolueet tullaan perustamaan ensi vuonna sekä Ruotsiin että Norjaan.
Sami Henrik Haapalan puolue kehittää ohjelmaansa yhdessä yleisön kanssa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin osallistumisesta ei ole varmuutta. Puolueen virallistaminen on kesken.
– Olemme tehneet keväällä puolueen perustamiseen vaadittua pohjatyötä. Menemme virallista polkua, eli perustamme yhdistyksen joka kerää kannattajakortteja. Toisaalta odotamme innolla tulevaa puolueen rekisteröimiseen tarkoitettua verkkopalvelua.
Uutiskirjeen tilaajia Koneälypuolueella on tällä hetkellä noin 200. Kiinnostusta puolueeseen on herännyt mielenkiintoisilta tahoilta.
– Kun alun perin keräsimme kannattajakortteja Kiasmassa, ensimmäinen allekirjoittanut oli 94-vuotias rouva. Hän koki koneet ja tekoälyn pelottavaksi, ja piti sen takia tällaisen puolueen perustamista hyvänä ideana.
Piraattipuolueessa tuleviin vaaleihin valmistaudutaan perinteisin keinoin.
– Äänestäjien tavoittaminen tapahtuu perinteisen median, sosiaalisen median tai katukampanjoinnin välityksellä, Apajalahti kertoo.