Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa mielenterveyspalvelujen piiriin pääsyyn

Mie­len­ter­vey­den häi­riöt ai­heut­ta­vat Suo­mes­sa joka vuosi noin 11 mil­jar­din euron kus­tan­nuk­set. Hoi­toon pääsy on usein hi­das­ta ja on­gel­mat saat­ta­vat kas­vaa odo­tel­les­sa.

Mie­len­ter­vey­den häi­riöi­den suu­ret kus­tan­nuk­set, pal­ve­lui­den kuor­mit­tu­mi­nen sekä nuor­ten pa­hoin­voin­ti pu­hu­tut­ti­vat jo ennen ko­ro­na­pan­de­mian alkua. Te­ra­pia­ta­kuu-kan­sa­lais­aloi­te jä­tet­tiin edus­kun­taan syk­syl­lä 2019, mutta jo pian se jäi pan­de­mian jal­koi­hin.

– Ei ole ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää, että hoi­don saa­ta­vuus on heik­koa, ker­too Mieli ry:n joh­ta­va asian­tun­ti­ja Kris­tian Wahl­beck.  

 Hänen mu­kaan­sa re­surs­sien pai­not­ta­mi­nen ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­hin ja en­nal­taeh­käi­se­vään toi­min­taan vä­hen­täi­si­vät sekä kus­tan­nus­ten mää­rää, että po­ti­lai­den jo­no­tusai­kaa. 

 Ter­veys­a­se­mat eivät tar­joa no­pe­aa apua, koska te­ra­peut­te­ja ei yk­sin­ker­tai­ses­ti ole. Täl­löin po­ti­laat siir­re­tään eri­kois­sai­raan­hoi­toon, jossa syn­tyy ruuh­kaa. 

 Hoi­toon pää­syä jo­not­taes­sa pie­nis­tä­kin on­gel­mis­ta ehtii ke­hit­tyä suu­ria, jol­loin tar­vit­ta­van avun määrä kas­vaa. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa on­gel­miin tar­vi­taan jopa psy­kiat­ris­ta sai­raa­la­hoi­toa. 

– Monet tällä het­kel­lä sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­vis­ta mie­len­ter­vey­den po­ti­lais­ta oli­si­vat ol­leet au­tet­ta­vis­sa jo ai­em­min, to­te­aa Wahl­beck 

Te­ra­pia­ta­kuu voisi olla vas­taus on­gel­maan

Te­ra­pia­ta­kuu-kan­sa­lais­aloit­tees­sa vaa­di­taan muu­tos­ta ny­kyi­seen lain­sää­dän­töön mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen pii­riin pää­sys­tä. Te­ra­pia­ta­kuu tar­koit­tai­si, että hoi­don tar­peen ar­vioin­ti ta­pah­tui­si vii­meis­tään kol­men ar­ki­päi­vän pääs­tä en­sim­mäi­ses­tä yh­tey­de­no­tos­ta omaan ter­veys­kes­kuk­seen.

Li­säk­si psy­ko­te­ra­pi­aa tar­vit­se­va po­ti­las pää­si­si kuu­kau­des­sa tar­vit­se­maan­sa te­ra­pi­aan tai muu­hun psy­ko­so­si­aa­li­seen hoi­toon en­sim­mäi­sen ter­veys­kes­kus­käyn­nin jäl­keen. Avun saa­mi­nen olisi ny­kyis­tä ti­lan­net­ta hel­pom­paa ja no­peam­paa, eikä eri­kois­sai­raan­hoi­toon syn­tyi­si sa­man­lai­sia jo­no­ja kuin tällä het­kel­lä. 

Pää­mi­nis­te­ri Sanna Ma­ri­nin hal­li­tus val­mis­te­li kan­sal­li­sen mie­len­ter­veys­stra­te­gian ja it­se­mur­hien eh­käi­sy­oh­jel­man vuo­sil­le 2020–2030. Stra­te­gian yksi jo to­teu­tu­neis­ta toi­meen­pa­no­hank­keis­ta on ollut uusien toi­mien avaa­mi­nen tu­han­sil­le te­ra­peu­teil­le pe­rus­ter­vey­den­huol­toon.  Tästä joh­tuen te­ra­pia­ta­kuu­ta pys­ty­tään jo to­teut­ta­maan tie­tyil­lä paik­ka­kun­nil­la. 

 Koska ti­lan­ne vaih­te­lee paik­ka­kun­nit­tain, ovat kan­sa­lai­set Wahl­bec­kin mu­kaan eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa. Siksi te­ra­pia­ta­kuun to­teut­ta­mi­ses­ta tu­li­si sää­tää laki. 

 Myös Wahl­beck on pyr­ki­mäs­sä edus­kun­taan RKP:n eh­dok­kaa­na.