Ympäristötaloustieteen professori Lassi Ahlvik ei kuitenkaan usko näin käyvän. Hän ennakoi, että kun yksi suuri maa ei osallistu ilmastoneuvotteluihin, jää tilaa muille maille edistää omia tavoitteitaan. Ahlvikin mukaan muut maat voisivat ottaa ilmasto myönteisen roolin ja pitää kiinni omista kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan. Hän toteaa, että tähän suuntaan mentiin viimeksi, kun Yhdysvallat erosivat Pariisin sopimuksesta vuonna 2019, joten on mahdollista, että se tapahtuu uudestaan.

Ahlvikin mukaan, on todennäköisempää, että EU pyrkii täyttämään sitä roolia, jonka Yhdysvallat jättävät.

– Kuitenkaan EU:n kokemat hyödyt päästöjen vähentämisestä, eivät ole nyt yhtään sen pienemmät. On ihan selvää, että siitä tulee hyötyä, jos saadaan ilmastonmuutos torjuttua ja vielä enemmän nyt, kun yksi iso maa on pois.

Trumpin päätös jättäytyä pois Pariisin ilmastosopimuksesta viittaa siihen, että Yhdysvallat eivät aio vähentää ilmastopäästöjään. Tämä voi aiheuttaa muissa maissa keskustelua siitä, pitääkö heidänkään osallistua ilmastopäästöjen vähentämiseen niin aktiivisesti.

EU:ssa keskustellaan jatkuvasti uusista ilmastotavoitteista. Ahlvik mainitsi esimerkiksi EU:n esityksen, joka tavoittelisi 90 % päästövähennyksiä vuoteen 2040 mennessä, verrattuna vuoteen 1990. Professori pohtii mahdollisia maiden äänenpainoja tätä vastaan, jos ne kokevat, että EU:n ei tarvitsisi tehdä niin paljon Yhdysvaltojen eron jälkeen. Hän pitää tätä kuitenkin epätodennäköisenä.

Suomea velvoittaa vähintään EU:n tavoitteet

Yhdysvaltojen ero Pariisin ilmastosopimuksesta vaikuttaa Suomeen pääasiassa EU:n kautta. Euroopan Unionin lupaukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi velvoittavat myös Suomea.

– Se, minkä suunnan EU valitsee ilmastoneuvotteluissa, on iso osa Suomen tulevaa ilmastopolitiikkaa, koska päätökset tulevat EU:n asetusten ja direktiivien kautta.
Direktiivi on Suomen lakia vahvempi. Toisin kuin asetus, direktiivi ei tule voimaan sellaisenaan vaan jäsenmaat valitsevat itse määräykset ja tavoitteet, joilla direktiivi toteutetaan. Asetus on voimassa jäsenmaissa sellaisenaan.

Suomella on myös mahdollisuus asettaa omia ilmastotavoitteitaan vieläkin korkeammalle. Ahlvik mainitsee Suomen tehneen näin, esimerkiksi asettamalla tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Koska EU päättää kaikkien sopimusmaidensa ilmastopolitiikasta, on kaikilla mailla samat vähimmäistavoitteet.