Tekoälyllä voidaan vähentää tarvetta tehdä rutiininomaisia työtehtäviä sekä nopeuttaa henkilöstörekrytointia. Tekoäly kuitenkin tarvitsee rinnalleen inhimillistä arviointia harkintaprosessissa. Lisäksi algoritmien läpinäkyvyys tulee mahdollistaa sekä ihmisten tietosuoja turvata.

Rekrytoinnissa tekoälyä hyödyntävien yritysten joukkoon lukeutuu henkilöstöalanpalveluita tarjoava Eezy.

Yksi tekoälyn tarjoama mahdollisuus on hakemusten pisteyttäminen rekrytoinnissa, kertovat suorahaku- ja rekrytointikonsultit Erkka Laine sekä Sanna Tukiainen Eezyltä. Tällöin henkilöstöpalveluiden avoimissa rekrytoinneissa tekoäly pisteyttää suuria määriä hakemuksia erilaisten hakusanojen perusteella. Näin voidaan arvioida työnhakijan taitoja sekä ominaisuuksia.

Suorahaussa puolestaan voidaan hyödyntää rekrytointijärjestelmien valmiita ominaisuuksia.

– Nykyisissä rekrytointijärjestelmissä on paljon tekoälyyn perustuvia ominaisuuksia. Esimerkiksi Linkedin Recruiter -sovellus tarjoaa tekoälyn avulla valmiita viestipohjia sekä hakee työtehtävään uusia profiilisuosituksia avainsanojen perusteella, Tukiainen kertoo.

Tekoälyllä voidaan automatisoida tekstien sekä viestin käsittelyä ja nopeuttaa suurien datamassojen läpikäymistä. Massahauissa keskeisenä on hakukoneisto, joka perustuu avainsanoihin ja nostaa esille niihin perustuvia kriteereitä valikoiden täten hakemuksia.

– Jos työpaikkailmoituksessa mainitaan tietyt taidot, kannattaa ne myös esiintyä omassa hakemuksessa, Laine kertoo.

Avainsanat ovat sekä Tukiaisen että Laineen mielestä keskeisiä sekä hakemuksissa että Linkedinin profiilissa tekoälyn käsittelyssä. Myös hakija pystyy vaikuttamaan erilaisilla avainsanoilla oman profiilinsa näkyvyyteen.

Haasteeksi nousee esille sopivien henkilöiden lipsuminen hauista, koska tekoälyn algoritmi poimii vain tiettyjä avainsanoja.

Suorahauissa ehdokkaiden profiilit ja hakemukset kuitenkin käydään aina läpi rekrytoijan toimesta, ja inhimillisen arvioinnin tärkeys tekoälyn rinnalla korostuu Laineen ja Tukiaisen haastattelussa.

Tekoälyn hyödyntämistä henkilöstörekrytoinnissa ja inhimillisyyden sekä algoritmien tuntemisen tärkeyttä korostaa myös Jyväskylän yliopiston vanhempi yliopistolehtori Tommi Auvinen. Hänen mukaansa tekoälyn mahdollisuuksia rekrytointiprosesseissa jätetään paljon hyödyntämättä.

Pienten yritysten tulee puntaroida tekoälyn tarjoamia hyötyjä rekrytoinnissa verrattuna sen kustannuksiin. Tekoälylle haastava suomen kieli, tietosuojasääntely sekä kansallinen työlainsäädäntö ovat myös syitä rekrytointiprosessissa tekoälyn hyödyntämisen jättämiseen, nousee esille Euroopan unionin rahoittamassa digiHR -hankkeessa.

DigiHR -hankkeen toteuttivat Jyväskylän yliopisto sekä ammattikorkeakoulu. Tutkimuksessa analysoitiin keskisuomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka halusivat parantaa digitaalista HR-osaamistaan. Tutkimuksessa huomattiin, että yritykset eivät juuri käytä tekoälyä rekrytoinnissaan.