Sormi pyllyyn!

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Siihen sairastuu noin vuosittain noin 5000 henkilöä, saman verran kuin rintasyöpään. Rintasyöpää seulotaan. Miksi eturauhassyöpää ei seulota?

Istun Peijaksen sairaalan ilmoittautumistilassa kahden hengen odotustilasohvalla. Taustalla kuuluu puheensorinaa ja ihmisten liikehdintää. Ihmisiä kävelee ohitseni. Minä olen paikallani ja hiljaa. Olen sopinut ajan eturauhasen tunnusteluun urologi Tuomas Kilpeläisen kanssa. Eturauhasen tunnustelussa lääkäri tunnustelee eturauhasta sormella potilaan peräaukon kautta. Minua jännittää. On jännittänyt koko päivän. Olen käynyt tyhjentämässä virtsarakkoni varmaan viisi kertaa tänään. Ennen lähtöäni tänne kävin pesemässä alapääni vielä uudestaan, vaikka olin käynyt aamulla suihkussa. Kuulostelen omaa kehoani. Tuntuu, että vatsassa on ilmaa. Toivottavasti se ei purkaudu kesken toimenpiteen. Toivottavasti minulta ei löydy kyhmyjä. Kilpeläinen tulee minua vastaan käytävällä kohti kirurgista osastoa, kättelee hymyillen ja siirrymme hänen työhuoneeseensa.

Kyhmyjen löytäminen minulta on äärimmäisen epätodennäköistä. Olen vasta hieman yli kolmekymmentävuotias, syön erittäinkin kasvispainotteisesti ja harrastan liikuntaa. Se mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös eturauhaselle. Myös korkeakoulutus sekä säännöllisen usein tapahtuvat siemensyöksyt pienentävät riskiä.

Eturauhassyöpä on ikääntyvien miesten tauti, joka todetaan keskimäärin 71-vuotiaana.

― Käytännössä suurimmalla osalla 80-vuotiaista miehistä on eturauhassyöpä, Kilpeläinen sanoo.

Iän lisäksi muita riskitekijöitä ovat etninen tausta, periytyvä alttius ja ympäristötekijät. Yhdysvalloissa tauti on yleisempi tummaihoisilla kuin vaaleaihoisilla. Perheenjäsenen eturauhassyöpä voi nostaa riskiä omaan sairastumiseen. Eturauhassyöpä on teollistuneiden länsimaiden tauti. Yhdysvalloissa ja Suomessa tauti on yleinen, Kiinassa ja Japanissa sitä esiintyy kaikkein vähiten. Ympäristötekijät vaikuttavat kuitenkin siinä määrin, että jos japanilainen mies muuttaa Yhdysvaltoihin, hänen riskinsä kasvaa lähemmäs paikallista tasoa.

Tunnustelu

Eturauhasen tunnustelu eli tuseeraus on yksi tapa selvittää, onko eturauhasessa hyvälaatuista liikakasvua tai kasvaimia. Aikaisemmin se oli myös ainut tapa. Tämä tarkoitti sitä, että tauti oli yleensä edennyt jo pitkälle toimenpiteeseen tultaessa. Tilanne muuttui huomattavasti 80- ja 90-luvun taitteessa, kun PSA-testi otettiin mukaan toimenpiteisiin. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassolujen tuottama proteiini. Se on voiteluaine, joka takaa siittiöiden vapaan liikkumisen siemennesteessä. Testissä PSA-arvoja mitataan verikokeella. Yksinkertaistettuna, mitä korkeampi arvo, sitä korkeampi riski.

Tuseeraus ja PSA-testi ovat ensivaiheen tutkimuksia, kun epäillään eturauhassyöpää. Tuseerauksessa päästään tunnustelemaan vain eturauhasen takaosaa, jonne suurin osa kasvaimista tulee. Osa kasvaimista saattaa sijaita eturauhasen etupuolella.

― Tunnustelu on vähän kuin viininmaistelua, Kilpeläinen sanoo.

On hyvin paljon kiinni tunnustelijasta mihin kiinnittää huomiota. Eturauhassyövistä 18 prosenttia löydetään tunnustelemalla.

Eturauhasen koko kasvaa vanhetessa ja samalla kasvaa myös PSA:n määrä veressä. Käypä hoito suosituksessa onkin määritelty viitearvot eri ikäisille miehille. Arvo saattaa heitellä myös väliaikaisesti. Esimerkiksi pitkä pyöräilylenkki saattaa puristaa eturauhasta niin, että PSA-arvo nousee. Kaikki pahanlaatuiset kasvaimet eivät nosta veren PSA-arvoja.

PSA-testaus kehitettiin alun perin eturauhassyöpäpotilaiden hoidon jälkeiseen seurantaan. Kun eturauhanen on poissa, verenkierrosta ei pitäisi löytyä PSA:ta. Uusitunut eturauhassyöpä tuottaa PSA:ta ja tällöin voidaan todeta syövän uusiutuneen. Nykyään magneettikuvaus on osa ensivaiheen tutkimuksia.

Syöpädiagnoosia ei tehdä ensivaiheen tutkimusten pohjalta. Jos tutkimukset herättävät syytä epäillä pahanlaatuista kasvainta, otetaan potilaasta koepalat. Magneettikuvauksen avulla kasvain tai kasvaimet voidaan paikallistaa ja ottaa koepalat vain sieltä. Tämä tarkoittaa 2-3 koepalaa. Kaikki kasvaimet eivät näy magneettikuvauksessa. Silloin eturauhasesta otetaan sattumanvaraisesti 12 koepalaa ja toivotaan, että osutaan kasvaimeen. Patologi arvioi koepalat erillisen asteikon mukaan. Asteikossa ero seurattavan ja hoidettavan syövän välillä on pieni. Arvio on aina patologin näkemys. Paikallinen syöpä saadaan usein hoidettua parantavasti eturauhasen poistoleikkauksella tai sädehoidolla. Levinnyttä syöpää ei pystytä parantamaan, vaan sen etenemistä pyritään hidastamaan. Hoitamatta jätetään tilanteissa, jossa ei uskota hoitojen lisäävän potilaan elinikää tai elämänlaatua.

Kilpeläinen pyytää laskemaan hieman housujani. Siirryn makaamaan vasemmalle kyljelleni hoitopöydälle. Kilpeläinen kehottaa laittamaan polvia hieman enemmän koukkuun. Kuulen kuinka hän laittaa kumihanskan käteensä. Kuulen märän äänen. Päättelen sen kuuluvan Kilpeläisen puristaessa liukastetta tuubista. Sormi työntyy sisään peräaukosta. Kevyesti ja nopeasti, eleettä. Sormi tuntuu menevän todella syvälle. Tunnen voimakkaan supistuksen. Tuntemukseni muualta kehosta häviävät. Kaikki huomioni keskittyy sormeen peräaukossani. Sormi tuntuu kovalta, ei lämpimältä tai kylmältä. Kilpeläinen painaa eturauhasta tunteakseen onko siinä kyhmyjä. Hän kokeilee eturauhasen muodon ja koon. Toimenpide on ohi alle puolessa minuutissa. Kilpeläinen vielä pyyhkii liukasteen peräaukon suulta. Nostan housut ylös.

Seulonta

Eturauhassyöpien määrä on lisääntynyt 50-luvulta lähtien. Yksi syy on siinä, että ihmiset elävät vanhemmiksi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL ennustaa vuonna 2020 eturauhassyöpiä löytyvän noin 6000. Viime vuonna eturauhassyöpään kuoli 900 miestä. Sairastuneista, jolta kasvain löydetään paikallisena, yli 90 prosenttia on elossa 10 vuoden päästä diagnoosista. Eturauhassyövän löytyminen oikeaan aikaan on hieman tuurista kiinni. Tauti on monesti oireeton. Siinä vaiheessa kun oireita alkaa tuntumaan, on tauti levinnyt niin laajalle, että sitä ei pystytä hoitamaan parantavasti. Monet potilaat tulevatkin lääkärin vastaanotolle eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia, ja tutkimusten yhteydessä heiltä löytyy syöpää. Kilpeläisen mukaan eturauhasen syöpäseulonnoilla kuolleisuutta saataisiin vähennettyä 20 prosenttia. Miksi sitä ei sitten seulota?

Seulonnoilla tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän kutsumista joukkotarkastuksiin tietyin väliajoin. Vuonna 1996 Suomi lähti mukaan yleis-Eurooppalaiseen eturauhassyöpäseulontatutkimukseen. Seulontatutkimuksessa tutkittiin PSA-seulonnan vaikutusta eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 12 vuoden aikana yhteensä 80 000 miestä, jotka jaettiin kontrolli- ja seulontaryhmiin. Seulontaryhmän 32 000 miestä seulottiin kolmessa kierroksessa. Tutkimuksessa ei päädytty suosittelemaan PSA-testiin pohjautuvaa seulontaa. Ero kontrolli- ja seulontaryhmän kuolleisuudessa Suomessa ei ollut merkittävä, mutta esimerkiksi Ruotsissa saavutettiin isompi ero. Ruotsissa seulottiin tiheämmin ja potilaat olivat nuorempia.

Vuonna 2013 Suomen erikoislääkäriyhdistyksen jäsenlehdessä yksityisen Docrates Syöpäsairaalan ylilääkäri Timo Joensuu kirjoitti PSA-seuloja puoltavan mielipidekirjoituksen. Hänen mielestään seulonnan edut ovat kiistattomat verrattuna ylihoitamisen riskiin. Joensuu suosittelee 50-75-vuotiaille miehille PSA-testeissä käyntiä kerran vuodessa.

Alkuvuonna Euroopan parlamentissa pidetyssä yhteiskokouksessa olleet Meps against cancer -ryhmän jäsenet, Europa Uomo-potilasjärjestö ja Euroopan urologien yhdistys päätyivät suosittelemaan kaikkia EU-maita aloittamaan PSA-seulonnat. Lausunnossa painotettiin myös valistamisen tarvetta.

Kysymys seulasta ei ole yksinkertainen. Ylihoitamisella tarkoitetaan matalan riskin syövän hoitamista. Matalan riskin syöpä saattaa olla koteloituneena eturauhasen sisällä, eikä aiheuta sairastuneelle mitään oireita ennen kuolemista jostain muusta syystä. Matalan riskin syöpä saattaa kumminkin näkyä PSA-testissä. Kun parhaan mukaan yritetään välttää virheitä, potilasta helposti ylitutkitaan ja ylihoidetaan. Koepalojen ottamisessa on riski hengenvaaralliselle verenmyrkytykselle. Parhaassa tapauksessa syöpähoidot eivät huononna elämänlaatua. Kolmasosalle potilaista sädehoito aiheuttaa erektiohäiriön. Leikkauspotilaista kolmasosalla säilyy erektio. Joillekin potilaista saattaa tulla pysyvää virtsankarkailua. Vaikka syöpää ei lähdettäisi hoitamaan, on potilaalle monesti kuormittavaa käydä seurannassa ja elää tiedon kanssa, että on syöpä.

Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Järvisen mielestä toimiva seulontomenetelmä pitäisi saada, mutta ei pidä PSA-testiä tarpeeksi varmana tähän tarkoitukseen. Hänen mielestään Tukholman karoliinisessa instituutissa kehitetty Stockholm3-testi olisi paras mahdollinen vaihtoehto nykyisistä. Stockholm3-testissä potilaan taustat selvitetään ja otetaan PSA-testiä laajempi verikoe. Sen on todettu erottavan PSA-testiä 20 prosenttia paremmin agressiiviset syövät. Stockholm3 on psa-testiä huomattavasti kalliimpi, eikä Järvinen usko sen siitä syystä yleistyvän. Hän suosittelee eturauhassyöpätutkimusten aloittamista 40-vuotiaana ja niissä käymistä kahden vuoden välein. Hänestä kannattaa mennä suoraan urologin vastaanotolle. Urologi tunnistaa riskit paremmin.

Järvisen mielestä Suomessa sairaalat hoitavat eturauhassyövän kohtuu hyvin. Hoidoissa on menty yksilöllisempään suuntaan. Hoidon jälkeiseen elämään löytyy valitettavan vähän tukea. Monelle miehelle erektion katoaminen ja mahdollisesti vaippojen käyttäminen on kova paikka. Propo jakaa ilmaista materiaalia ja ylläpitää vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Soittaa voi myös nimettömänä.

― Toipuminen edistyy selvästi, ku lähtee puhumaan siitä asiasta, Järvinen sanoo.

Tuomas Kilpeläinen on samoilla linjoilla. Potilaita pitäisi ottaa enemmän mukaan päättämään hoidoista ja osata auttaa paremmin tekemään päätöksiä. Ihmisiä on erilaisia. Joillekin on tärkeää elää pitkään ja silloin hyväksytään mahdolliset komplikaatiot ja elämänlaadun heikkeneminen. Jotkut potilaat kokevat hoitojen riskit liian suuriksi. He mieluummin varmuudella säilyttävät erektionsa, lievien virtsausvaivojen kanssa pystyy elämään. Vaakakupissa on elämän pituus ja laatu. Tasapainon löytäminen on hankalaa.

Myös Kilpeläinen on toimivan seulontamenetelmän kannalla. Valitettavasti sellaista ei ole. Stockholm3-testi ei erota merkittävästi nykyisiä ensivaiheen tutkimuksia paremmin matalan riskin syöpiä korkean riskin syövistä. Kilpeläisen mielestä PSA-testi on ensivaiheen testinä ”ihan ok”. Sillä saadaan alkuvaiheessa seulottua kaksikolmasosaa miehistä pois. Tässäkin joukossa varmasti osalla on agressiivista eturauhassyöpää.

― Ei me osata tätä kauheen hyvin, me ei löydetä sieltä pelkästään niitä agressiivisia syöpiä, Kilpeläinen sanoo.

Tulevaisuus

Tällä hetkellä PSA-testaaminen Suomessa on sekalaista. Monien työterveyshoitoon kuuluu PSA-arvojen mittaaminen. Kun arvot mitataan tarpeeksi usein, jossain vaiheessa varmasti tulee heittelyä. Jotta PSA-testiä voisi käyttää seulotaan, pitäisi tehdä virallinen seulontaohjelma, jonka mukaan edettäisiin. Tällöin kaikki kävisivät tiettyyn aikaan ja tulokset olisivat vertailukelpoisia. Ohjelmaa ei ole, koska aihetta ei ole tutkittu tarpeeksi.

Kilpeläinen on mukana hankkeessa, jossa selvitetään 4K-verikokeen ja magneettikuvauksen yhdistelmän käyttöä seulontatarkoituksessa. Tutkimus on vasta käynnistynyt. Myös 4K-testi pohjautuu veren PSA-arvoihin. Kilpeläinen uskoo, että eturauhassyöpätutkimuksen tulevaisuus on magneettikuvauksessa. Kuvaus on muuttunut aiempaa tarkemmaksi ja nopeammaksi. Veren PSA-arvoihin perustuvien testien hän ei arvele enää antavan mitään uutta.

Itse Kilpeläinen aikoo mennä PSA-testeihin 50-vuotiaana, osana laajempaa kuntokartoitusta. Jos arvot eivät poikkea paljoa, seuraavan kerran hän menisi testeihin kymmenen vuoden päästä.

Suljen huoneen oven perässäni. Tunnen edelleen painamisen eturauhasessani. Aivan kuin joku painaisi kynnellä. Kävelen hämäriä käytäviä pitkin pääovia. Kaikki hälinä ja ihmiset ovat kadonneet. Pyyhkimisestä huolimatta pieni määrä liukastetta valuu peräaukostani pakaroitteni väliin. Tuntuu oudolta kävellä liukastetta pakaroiden välissä.
Oloni on huojentunut. Eturauhaseni oli kyhmytön, normaalin kokoinen ja muotoinen. Ensi kerralla, oli se sitten kuuden tai kuudentoista vuoden päästä, en jännitä enää niin paljoa.

 

Juttua varten haastateltiin myös urologi Heikki Seikkulaa.

teksti ja kuva: Tuomas Kiuru