Suomalaiset sukunimet perustuvat pitkälti luontoon tai maantieteelliseen paikkaan, eikä niissä ole perinteisesti ajateltu olevan sukupuolta ilmaisevia aineksia. Käsitys on väärä.

Helsinkiläinen Ida sai lokakuun alussa tietää, että hänen nimenmuutoshakemuksensa oli hyväksytty. Yli puoli vuotta kestäneen odotuksen jälkeen saksalaisperäinen sukunimi Bergmann lyheni Bergiksi.

– Se tuntui yllättävän hyvältä. En ole pystynyt vaikuttamaan mies-päätteisiin työnimikkeisiini, mutta uutta sukunimeä sain sentään hakea itse, ja hakemus vielä hyväksyttiin, Berg sanoo.

Berg halusi vaihtaa sukunimensä, koska sen miestä tarkoittava mann-pääte oli ristiriidassa hänen sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Päätökseen vaikutti myös se, että Berg on ammatiltaan juristi, ja Suomessa ammattinimikkeenä käytetään edelleen yleensä lakimiestä. Oma horoskooppimerkki, jousimies, oli viimeinen tippa.

Berg täytti Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla sähköisen nimenmuutoshakemuksen. Perusteet nimenmuutokselle hän etsi nimilaista.

– Mann-päätteen pois jättäminen oli ainoa harkitsemani vaihtoehto. Pidän siitä, että minulla on nyt sukulaisteni kanssa ainakin melko samanlainen sukunimi.

Koska suvussa ei ennestään ollut Berg-nimisiä, perusteeksi valikoitui vierasperäisen sukunimen lyhentäminen helpommin käytettävissä olevaan muotoon. Muuksi erityisen painavaksi syyksi Berg laittoi nimenmuutoksen todellisen syyn: hän ei ole mies.

– Loppujen lopuksi muutos meni läpi sillä perusteella, että alkuperäinen sukunimeni on vierasperäinen. Olisin toivonut, että perusteeksi olisi valittu se, etten ole mies. Tärkeintä on kuitenkin, että hakemukseni hyväksyttiin.

Laki ei tunnista sukupuolineutraalia sukunimeä

Digi- ja väestötietoviraston lakimiehen Eeva Niemenmaan mukaan etunimen muuttaminen sukupuolineutraaliksi on jo melko yleistä, mutta sukunimen vaihtaminen ei ole läheskään yhtä helppoa.

– Ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että laki tulisi mahdollistamaan sukunimen muuttamisen sukupuolisyistä, Niemenmaa sanoo.

Sukupuoleen tavalla tai toisella viittaavia sukunimiä on kuitenkin paljon. Esimerkiksi Koskimies, Jormanainen, Karlsson ja Rouvala viittaavat suoraan mieheen tai naiseen ja myös sukupuolittuneita etunimiä esiintyy sukunimissä runsaasti. Jos sukunimenä on esimerkiksi Mattila, Heikinheimo, Annala tai Eeva, ja nimen haluaa vaihtaa, sukupuoleen liittyvä ristiriita ei ainakaan tällä hetkellä riitä laissa mainituksi “muuksi erityisen painavaksi syyksi”.

– Lakia säädettäessä tästä ”muusta syystä” ei juurikaan ole annettu esimerkkejä, mutta lain esitöiden mukaan sillä viitataan erityisesti turvallisuussyihin. Tästä on aika vähän vielä käytännön kokemusta, koska laki on melko uusi, Niemenmaa sanoo.

Vaikka nimenmuutoshakemus ei siis nykyisen lain puitteissa voi mennä läpi pelkistä sukupuolisyistä, sukunimensä saa muutettua sukupuolineutraaliksi, jos laista löytyy muita perusteita uudelle nimelle. Bergin tapauksessa riittävä peruste oli vierasperäisen nimen lyhentäminen.

Kaikkia vierasperäisiä nimiä ei kuitenkaan tulkita samoin. Esimerkiksi suomenruotsalainen Bergman ei saisi hakemustaan läpi samalla perusteella.

– Lähtökohtaisesti nimenmuutos ei ole mahdollinen, koska ruotsi on Suomessa virallinen kieli, ja nimi ei ole suomalaisen käytännön tai kulttuurin vastainen, Niemenmaa sanoo.

Erona saksalaisperäiseen Bergmanniin on vain yksi kirjain.

Niemenmaan mukaan nimiasiat ovat vaikeita, sillä niihin liittyy monenlaisia näkökulmia aina kielitieteestä juridiikkaan ja väestötiedosta historiaan. Esimerkiksi slaavilaisissa kielissä naisen sukunimi päättyy a:han ja nimen kirjoitusasua on Suomessa mahdollista muuttaa.

– Tätä on tulkittu niin, että kyseessä on sama nimi. Kytkös toiseen maahan ja sen nimikulttuuriin on olemassa, joten kirjoitusasua voidaan muuttaa. Sitä en osaa sanoa, kuinka yleistä tämä on ja millä perusteella ihmiset haluavat näin tehdä, Niemenmaa sanoo.

Nimenmuutos johti nimittelyyn

Bergin nimenmuutos sai vaihtelevan vastaanoton. Osa perheenjäsenistä ei kannattanut päätöstä, mutta toiset taas alkoivat itsekin suunnitella sukunimensä muuttamista Bergiksi.

Berg kirjoitti nimenmuutoksestaan LinkedIn-julkaisun, joka päätyi Ylilauta-nimiselle keskustelufoorumille. Pian asiattomia kommentteja alkoi ilmestyä myös LinkedIn-julkaisun kommenttikenttään ja Twitterissä asiasta vitsailtiin kansanedustajia myöten. Berg koki tulleensa maalitetuksi.

– Minulle tuntemattomat henkilöt ilmaisivat kommenteissaan pitävänsä päätöstäni naurettavana ja oksettavana. Osan mielestä minulla menee liian hyvin, kun ehdin keskittyä tällaiseen asiaan. Todellisuudessa nimenmuutoshakemuksen täyttäminen kesti vain puoli tuntia.

Henkilökohtaisuuksiin menevien ikävien kommenttien määrä yllätti, harmitti ja vähän pelottikin. Tästä huolimatta nimenmuutos ei tuoretta Bergiä kaduta.

Lue myös: Suomalaiset hakevat nimillä persoonallisuutta – silti perinteet pysyvät suuressa arvossa