Suomessa ei ole alettu kannustamaan kuluttajaa talouspoliittisilla keinoilla kiertotalouden suuntaan.
– Kannusteita tavaroiden korjaamiseen tai ennallistamiseen voisivat olla esimerkiksi kotitalousvähennys, arvonlisäverovähennys tai valtiollinen tuki,kertoo EU:n ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki.
Suomessa pienkorjauksen arvonlisäverotus ei poikkea uuden tuotteen ostamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava veroaste on kuusi prosenttia, mikä vaikuttaa olennaisesti palvelun hintaan.
Euroopassa löytyy lisää edelläkävijöitä ja monenlaisia kansallisia kannustimia. Ranskassa valtio maksaa vaatteen tai kengän korjaajalle osan hinnasta korjausbonuksena, jolla pyritään madaltamaan ihmisten kynnystä korjata tuotteita.
– Näin saadaan myös hintaa alemmas, jotta uuden tuotteen ostaminen ja korjaaminen olisivat vaihtoehtoja toisilleen, Huhtamäki sanoo.
Euroopan ympäristöviraston mukaan Suomessa materiaalien kiertotalousaste on vain 0,6 prosenttia. Euroopan vastaava keskiarvo on 11,5 prosenttia. Suomi on vertailussa huonoiten sijoittunut maa. Ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriöiden Kiertotalous-Suomi -verkosto puolestaan kertoo Suomen materiaalien kiertotalousasteen olevan 4,4 prosenttia. 360-verkkomedia kyseli usealta asiantuntijalta, miksi luvut eroavat toisistaan ja selvää vastausta laskentatapojen eroon ei saatu.
– Tilastokeskuksen laskemat indikaattorit on räätälöity nimenomaan Suomen tarpeisiin, vastaa sähköpostitse Annukka Berg Suomen ympäristökeskuksesta.
Syke:n mukaan Tilastokeskus on pyytänyt selvitystä Eurostatin lukujen eroavaisuudesta, ja mahdollisuudesta päivittää vastaamaan kansallisia laskelmia.
Myös WWF on kiinnittänyt huomiota taloudellisiin rakenteisiin, joiden tulisi ohjata ja kohtuullistaa nykyisiä kulutustottumuksia kestävämpään suuntaan.
EU:n komissio on ryhtynyt lakivalmisteluihin tähdätäkseen täyteen kiertotalouteen vuoteen 2050 mennessä. Jo kuuden vuoden kuluttua tekstiilien tulisi kaikissa EU-maissa täyttää kolme tavoitetta: kierrätettävyys, korjattavuus ja kestävyys.
Euroopan kuluttajat pitävät yllä isoa ylituotantoa
Yhä useammat järjestöt korostavat talouspoliittista ja paikallista asenneilmapiirin muutosta. Myös Huhtamäki muistuttaa tarvetta muutokseen markkinoissa sekä ostokäyttäytymisessä.
– EU on 500 miljoonan kuluttajan talous. Luomme markkinat myös teollisuusmaiden ylituotannolle.
Hänen mukaansa esiin tulisi nostaa positiiviset puolet, kuten liiketaloudellinen kasvu ja vaurastuminen kestävästi. Kestävyyspuheesta puhutaan Huhtamäen mielestä usein syyllistävästi. Kiertotalouden positiivisten puolien esiin nostamisessa asiantuntijat, poliitikot ja mediakin ovat tärkeässä roolissa.