Olen ainoa matkustaja paikallisbussin loppuetapilla. Jään peltojen ja viinitarhojen ympäröimään tienvarteen Mensanellossa, kivenheiton päässä Sienasta Toscanan sydämessä. Olen tullut tapaamaan Helena ja Dante Lomazzia, jotka tekevät herkullisia ja tyylikkäitä viinejä luonnonmukaisesti Colombaian kukkulan samannimisellä tilalla. 

Kaikki Colombaian 3,9 hehtaaria viinitarhaa levittäytyvät tilan ympärille. Niillä viljellään Sangiovesen lisäksi Canaioloa, Colorinoa ja Malvasia Neraa sekä valkoisina lajikkeina Trebbianoa ja Malvasia Toscanoa.

Tilalle johtaa pienen lehdon läpi kivinen hiekkatie, jonka penkat rapisevat elämää ohi kulkiessa. Kaikki tilan tarhat sijaitsevat ympäröivillä rinteillä ja saapuessani pääsiäisen tienoilla ovatkin vastassa juuri ensimmäiset lehdykkäänsä puskeneet Sangiovese-köynnökset. Pihalla tervehtimässä on viinintekijöiden lisäksi vaalean pörröinen Piumina-kissa, joka on nimetty pölyhuiskan mukaan. 

Korjuuapua lukuun ottamatta Lomazzit viljelevät 3,9 hehtaarin alaa kahdestaan, kohdellen sitä kuin isoa puutarhaa. Biodynaamiseen menetelmään kuuluu olennaisena tarhojen polykulttuuri, ja köynnösten välissä kasvaa esimerkiksi sinappia, viljoja ja yrttejä, joiden juuret ylettyvät tasoittain eri syvyyksiin pitäen maaperän ilmavana. Talvilajina taas viljellään härkäpapua, joka suojaa köynnöksiä nostamalla maan typpipitoisuutta.

Tarhojen lomassa kasvaa saksanpähkinää ja hedelmäpuita, kuten kirsikkaa ja umeluumua muistuttavaa japaninmispeliä. Nämä lisäävät osaltaan biodiversiteettiä, houkuttelevat pölyttäjiä ja vievät lintujen huomiota rypäleistä. Jonkin verran satoa päätyy peurojen välipalaksi, mutta ne ovat kuten mafia, jolle on maksettava pientä veroa, Helena toteaa. Onneksi ympäröivien peltojen aukeat pitävät etäällä villisiat, jotka vahingoittaisivat itse köynnöksiä. Ympäröivät aukeat mahdollistavat myös kasvitaudeilta suojaavan merituulen, joka saapuu rannikolta vain 60 kilometrin päästä. Tarvittaessa tarhoilla sumutetaan haudukkeita nokkosesta, kamomillasta, peltokortteesta ja merilevästä tai savesta. 

Tarhakierroksen jälkeen pääsemme kompaktiin kellariin, jota Helena vertaa ikuiseen Tetrikseen. Vajaalta neljän hehtaarin viljelyalalta saadaan vuosittain maksimissaan 10 tuhatta pulloa, jotka kaikki pullotetaan, etiketöidään ja pakataan käsin. Koska tilalle ei pääse kuorma-autolla, on myös ensimmäinen osa logistiikkaa hoidettava pakettiautolla itse. 

Lomazzit tekevät tilalla käytännössä kolmea viiniä. Nuorten, 18-vuotiaiden köynnösten rypäleistä vinifioidaan punainen Vigna Nuova ja vanhemmista 60-vuotiaista erikseen Vigna Vecchia. Punaisina lajikkeina viljellään viiden eri Sangiovesen lisäksi perinteikkäästi Canaioloa ja Colorinoa sekä Malvasia Neraa, jotka tuovat yhtälöön tasapainoa, rakennetta ja hedelmäisyyttä. Viineihin niitä päätyy noin viidennes. Määrät ja suhteet vaihtelevat vuosikerrasta toiseen satojen mukaan, mitä Helena vertaa jazzmusiikin tonaalisuuteen. Ainoaan valkoviiniin sekoitetaan noin 70 % Trebbianoa ja 30 % Malvasia Toscanoa, joka on yleisempää sukulaistaan vähemmän aromaattinen ja vähemmän mehukas.  

Molemmat punaiset viinit käyvät viherkaton alla sijaitsevassa isossa sementtiastiassa. Rankojen poistamisen ja muutaman alkuvaiheen pumppauksen lisäksi kummallekaan ei tehdä kummempia, vaan viinin annetaan puhtaasti ilmaista terroiriaan. Vigna Nuova jatkaa 10 päivän kuorikontaktin jälkeen vuodeksi teräkseen ja Vecchia taas 25 päivän kuorikontaktin jälkeen talveksi teräkseen, sitten kahdeksi vuodeksi neutraaliin slavonialaiseen tammeen. Valkoista voisi nykytrendin mukaan kutsua oranssiksi, sillä viini käy ja kypsyy kuorien kanssa neljä kuukautta, minkä jälkeen se muuttaa vuodeksi teräkseen ennen pullotusta. 

Jonkin verran satoa päätyy peurojen välipalaksi, mutta ne ovat kuten mafia,
jolle on maksettava pientä veroa, Helena toteaa.

 

Tyylikkäät viinit vetävät vertoja hienoimmille Chianti Classicoille. Vigna Nuova on mehukas, mutta ryhdikäs. Se ei Helenan mukaan vaadi tarkempaa asennoitumista, sillä sen kanssa keskitytään juotavuuteen. Napakat tanniinit ovat hyvässä tasapainossa tummia marjoja välittävän hedelmäisyyden ja raikkaan hapokkuuden kanssa. Tuoreen kirsikan aromeille tuo vivahteikkuutta hento mausteisuus. Vigna Vecchiasta pääsen maistamaan vuosikertoja 2021 ja 2020. Mehukkuus on läsnä näissäkin, mutta mukaan tulee vivahteikkaampi ja viipyvämpi paletti sekä sopivasti ryhdikkäämpi rakenne. Vertikaalissa erottuu selkeät vuosikertaerot, jotka ilmaisevat oman kasvukautensa identiteettiä. Siinä missä 2021 välittää hennompaa aromaattisuutta, on 2020 kuuman kesän myötä tanniinisempi, mausteisempi ja hedelmäprofiililtaan kypsempi. Mehukas juotavuus tuo niin Nuovalle kuin Vecchialle monipuolisuutta ruokapöydässä.  

Kauniin kullankeltaisessa valkoviinissä on mukavasti pippurisia tanniineja ja suolaista mineraalisuutta, jotka tuovat dynaamisuutta hillotun kypsään hedelmäisyyteen. Helena suosittelee tätä niin valkoiselle tryffelille, paistetulle kalalle kuin tempuralle. Kolmen pysyvän viinin lisäksi vuosittain tehdään erilaisia erikoiseriä kokeilumielessä sen mukaan, minkälaista satoa “viinipuutarha” tuottaa. Esimerkkinä maistamme Trebbianosta tehtyä Ancestralia, joka on Lomazzien sanojen mukaan heidän “puhtain” viininsä, sillä sille ei tehdä paljoa mitään. Kymmenen päivän kuorikontaktin jälkeen viini käy loppuun pullossa ennen käsin tehtyä korkinvaihtoa. Jokainen pullo on yllätys ja taianomainen luonnon lahja. Noin 250 pullon rajallinen luksustuote toimi erinomaisesti murenevaksi ikääntyneen juuston kanssa, joka ilmestyy pöytään yllättäen.

Kolmen vuosittain tehtävän viinin lisäksi Lomazzit tekevät erilaisia kokeiluja pieninä erikoiserinä. Viime sadosta saatiin hennosti pirskahteleva Ancestrale Trebbianosta, mikä keskustelee kauniisti ikääntyneen juuston kanssa.

Tila saa nimensä kyyhkylakasta, joka siellä oli käytössä pitkän maatilatoiminnan mittaa. Perintö näkyy edelleen etiketeissä komeilevissa kyyhkyissä. Perinteisen kokonaisvaltaisen pientilan historia juontaa 1600-luvulle. Nykyiseen tilaansa se on restauroitu 70-luvulla. Colombaia on Toscanassa suhteellisen yksin kestävän biodynaamisen viininteon kanssa. Kansainvälinen Renaissance des Apellations –yhteisö, johon Lomazzit tilansa kanssa kuuluvat, ei kenties ole heille talouden kannalta merkittävä, mutta on tuonut mukanaan yhteisön, jossa vaihtaa ajatuksia. Tila on siis oikea helmi, jonka viinit puhuvat todella puolestaan ammentaen perinteestä ja pieteetin kädentaidosta.