Jesse, 23, on työskennellyt viisi vuotta pikaruokaravintolassa. Toisinaan hän ei ehdi työpäivän aikana edes ruokailemaan työvoiman vähyydestä aiheutuvan kiireen vuoksi.

– Kymmenen tuntiakin olen ollut töissä syömättä lainkaan.

Jesse ja muut haastatellut työntekijät eivät halua esiintyä jutussa koko nimellään.

Niin ikään pikaruokaravintolassa työskentelevä Asta, 19, kertoo, ettei hän ikinä ole pitänyt työpaikallaan kunnon lounastaukoa. Parhaimmillaankin tauko on ollut nopean hampurilaisaterian mittainen.

Asiasta on puhuttu esimiesten kanssa usein.

– Silloin on mietitty mistä aikaa taukoihin voitaisiin ottaa. Fakta kuitenkin on, että sitä ei ole, koska meidän täytyy olla myymässä ja tästä ei ole aikaa olla pois, Jesse sanoo.

Työsuojelutarkastaja Seppo Parkkinen Uudenmaan työsuojelupiiristä on kiertänyt tänä vuonna 120 ravintolaa. Hänen mukaansa on hyvin tavallista, ettei taukoja merkitä ylös työvuorolistaan, vaan työntekijät ruokailevat silloin, kun ehtivät.

Ravintolaketjujen välillä on eroja

Vilma, 25, työskenteli pitkään toisessa pikaruokaketjussa. Hänen työpaikassaan asiat olivat paremmin. Niin kahvi- kuin ruokatauotkin voitiin yleensä pitää. Myös Vilma joutui silti usein selviämään täydestä työpäivästä ilman lepoa.

– Työpaikallani mahdollisuus taukoihin riippui paljon omasta asemasta. Olin vuoropäällikkö, joten minulla oli paine huolehtia ensisijaisesti siitä, että alaiseni pääsevät tauoille, Vilma sanoo.

Myös Asta kertoo, että hänen työpaikallaan tauotuskäytännöt vaihtelevat eri ravintoloiden välillä.

– Joissain yksiköissä on ollut tosi tarkkaa, että kaikki käyvät tauoilla. Asia on paljon kiinni ravintolapäälliköstä.

Porsaanreikiä työehtosopimuksessa

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n lakimies Suvi Lahti-Leeve kertoo, että työajaksi luettavien lounas- ja kahvitaukojen pituudesta ei ole määräystä alan työehtosopimuksessa.

– Yli nelituntisena työpäivänä työntekijällä tulee esimerkiksi olla yksi kahvitauko, mutta töiden järjestelyihin liittyvistä syistä se voidaan korvata antamalla työntekijälle mahdollisuus nauttia virvokkeita työn ohessa, Lahti-Leeve sanoo.

Lahti-Leeven mukaan esimerkiksi henkilökunnan vähyys voi olla töiden järjestelyihin liittyvä syy, jolla tauottomuus voidaan perustella.

PAM:in sopimusasiantuntija Sirpa Leppäkankaan mukaan kahvi- ja lounastauot tulisi aina olla mahdollista pitää.

– Kahvitauon osalta tästä voidaan joustaa joissakin erittäin rajatuissa tilanteissa. Tällainen tilanne voisi olla silloin, jos työntekijä työskentelee yksin, eikä voi jättää työpistettään valvomatta.

Ravintola-alan työehtosopimuksessa ei kuitenkaan eritellä, missä olosuhteissa sopimuskohtaa taukojen korvaamisesta virvokkeilla voidaan soveltaa.

Jessellä ja Astalla onkin kokemusta siitä, että pitkistä työpäivistä pikaruokalassa selviydytään limonadien voimalla kyseiseen sopimuskohtaan vedoten.

Työn tauotus ravintola-alan työehtosopimuksessa

• Työvuoron pituuden ollessa yli neljä tuntia, annetaan työntekijälle vähintään yksi kahvitauko
• Mikäli varsinaista taukoa ei töiden järjestelyihin liittyvistä syistä voida antaa, tulee työntekijällä olla mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa
• Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, työntekijälle on annettava kahvitauon lisäksi vähintään puolen tunnin lepoaika, tai työrytmi huomioiden tilaisuus riittävän pitkään taukoon työn aikana aterioimista varten

Lähde: Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus 1.2.2018–31.3.2020. Sivu 9.