Tekoälyä voi hyödyntää kuntosaliharjoittelussa niin treeniohjelmaan, ruokavalioon kuin oheisharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Johannes Korhosella on monen vuoden kokemus kuntosaliharjoittelusta. Viime keväänä 26-vuotias espoolainen innostui tauon jäljiltä käymään vähän tavoitteellisemmin salilla ja otti silloin tekoälyn avukseen. Hän on käyttänyt ChatGPT-kielimallia.

Treenivinkkien ja ruokasuositusten löytämisessä tekoäly on huomattavasti nopeampi kuin hakukone. Korhosen mielestä juuri tehokkuus on sen iso hyöty. Googlaamalla tulee herkästi vastaan kaikenlaisia sivustoja ja artikkeleita, joiden läpikäyminen olisi todella työlästä.

Tekoälylle ei tarvinnut syöttää oikeastaan mitään henkilökohtaisia tietoja, vaan Korhonen kertoo lähinnä kuvailleensa tavoitteitaan. Yksi näistä oli esimerkiksi lihasmassan kehittäminen kunnon sijaan. Kielimalli loi saliohjelmalle rungon, jota Korhonen kehitti vielä edelleen tarkentamalla toiveita liikkeistä.

Tekoälyn lisäksi hän on käyttänyt erillistä sovellusta tulosten kirjaamiseen sekä saanut myös kavereilta neuvoja.

– Joskus olisi kiinnostavaa käydä tunti tai pari osaavan personal trainerin kanssa, mutta näilläkin olen pärjännyt hyvin, Korhonen summaa.

Kielimallille voi kertoa haluavansa käyttää esimerkiksi paljon vapaita painoja.

Kohti vielä personoidumpia ohjeita

Yksi kielimallin ongelmista on, että joskus sen vastaukset saattavat olla todella pohdiskelevia ja yleispäteviä. Johannes Korhosen mielestä olisi hienoa, jos tulevaisuudessa tekoälyllä voisi saada esimerkiksi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri tänään kannattaisi treenata saavuttaakseen maksimaalisen hyödyn.

Tähän suuntaan ollaan vahvasti menossa Jyväskylän yliopistossa toimivan Arto Hautalan mukaan. Hautala on fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori ja kertoo, että on jo olemassa esimerkiksi joitakin älykuntosaleja. Niissä saadaan tiettyjä perustietoja antamalla säädettyä sopivat kuormat ja tauot ammattilaisen ohjauksessa. Treenin jälkeen tiedot lähetetään asiantuntijan tutkittavaksi tarkempaa analyysiä varten.

Vielä lisää on kuitenkin tulossa. Kun tekoälyn avulla analysoidaan suurta tietomäärää eli Big Dataa, voidaan rakentaa oppivia järjestelmiä. Järjestelmät mahdollistavat todennäköisesti tulevaisuudessa vieläkin yksilöllisemmän ohjelmoinnin sekä liikunta- että kuntosaliharjoitteluun. Sitä on tähän mennessä käytetty muun muassa unen tutkimiseen, mutta sen voisi valjastaa myös kuntosaliharjoittelun tueksi.

– Uskoisin, että tätä menetelmää on jo osittain hyödynnetty kuntosalikonseptissa, ja varmasti tullaan tulevaisuudessa vielä enemmän käyttämään, kommentoi Hautala.

Hän kuitenkin toteaa, ettei tekoäly voi täysin korvata esimerkiksi personal trainereita. Liikuntaharjoitteluun kytkeytyy muutakin kuin vain fyysinen suoritus, kuten esimerkiksi terveyteen liittyvien vaaratekijöiden ja sairauksien huomioiminen. Ammattilaisia tullaan siis varmasti jatkossakin tarvitsemaan. Automatisoidut toiminnot voivat tietysti vähentää kontrolloinnin ja ohjauksen tarvetta ja helpottaa näin personal trainereiden työtä.