Ylämummola on nuorille suunnattu ruokakasvatushanke, jonka tavoitteena on jakaa ikäihmisten ruokaviisautta ja suomalaista kulttuuriperinnettä nuorille. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Vilja Lukkarinen on mukana Ylämummolaa tutkivassa tutkimushankkeessa. Hänen mukaansa ruokakasvatussisältöä on haluttu lisätä sosiaaliseen mediaan, koska nuorten arjen taidot ovat heikentyneet huomattavasti viime vuosien aikana.

Lukkarinen mainitsee, että Ylämummolan tavoitteet ovat myös yhteiskunnallisia.

–Käytännössä nuorille opetetaan ruokaosaamista ja taloudellisesti sekä ekologisesti kestävää elämäntapaa, että saataisiin kestävämpi yhteiskunta.

Tällä hetkellä Ylämummola hakee Tiktokissa yli 80-vuotiaita ikäihmisiä esiintymään videoihinsa ja jakamaan ruokaviisauttaan Tiktok-sukupolvelle. Toinen Tiktok-hankkeen perustajista Olli Freese kertoo, että ekologisuus näkyy videoissa perinneruokien suosimisena, joissa käytetään yksinkertaisia, edullisia ja suomalaisia raaka-aineita.

Algoritmien yksipuolisuus voi vääristää ajatusta
ruuasta

Ylämummolan kaltainen hanke on tärkeä tänä päivänä, koska sosiaalinen media voi luoda paineita syömiseen esimerkiksi mitä syön päivässä -videoiden kautta. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija ja ravitsemustieteenopettaja Taru Lindholmin mukaan sosiaalinen media on yksi nuorten suurimmista ruokaympyröistä ja siellä leviävä sisältö voi olla positiivista tai negatiivista. Nuoret eivät kuitenkaan aina osaa arvioida ravintosisällön luotettavuutta, jos he esimerkiksi ihailevat sisällön tekijää. He imevät itseensä helposti vaikutteita ja vertaavat omaa syömistään videoihin ja voivat nähdä ne ainoana oikeana tapana syödä.

–Toivoisin ihmisten ymmärtävän sen, että heidän videoillaan on iso merkitys. Ruoka on meidän yhteinen asia, mutta samaan aikaan hyvin yksityinen asia, joka vaikuttaa esimerkiksi kehonkuvaan ja mielen hyvinvointiin.

Lindholm näkee algoritmien voimakkuuden myös yhtenä isona riskinä. Jos erehtyy katsomaan esimerkiksi laihdutussisältöä, feed täyttyy kalorien ja makrojen tarkkailusta. Lindholm kokee, että positiiviset ruokasisällöt voivat kuitenkin olla hyvin inspiroivia omien aterioiden suunnitteluun.

Vilja Lukkarinen näkee somen ruokasisällön lähtökohtaisesti mahdollisuutena. Sillä voidaan pyrkiä vaikuttamaan suomalaiseen ruokakulttuuriin esimerkiksi kannustamalla eettisiin valintoihin ja kestävämpiin kulutustottumuksiin. Lisäksi videoilla voidaan kannatella kulttuuriperinteitä ylisukupolvisesti.

–Ylämummolan yksi tarkoituksista on luoda kaikille avoin ja turvallinen yhteisö, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti nuorten ruokasuhteeseen.