Suomessa on kehitteillä mittava hanke, jossa pyritään luomaan autonomisesti kulkeva juna. Sillä tarkoitetaan junaa, joka kykenee tekemään itsenäisiä ratkaisuja liikkumiseen liittyen ilman kuljettajaa. Toiminnan mahdollistaa suurilta osin tekoäly ja koneoppiminen.

– Havainnoidakseen ympäristöä on junayksikössä sensoripaketti, joka sisältää muun muassa kameroita, tutkia ja lämpökameran, kertoo tietojärjestelmäarkkitehti Kimmo Kolehmainen.

Hän työskentelee kotimaisessa teknologiayritys Proxionissa. Se vastaa hankkeesta yhdessä noin kahdenkymmenen muun tekniikan alan toimijan kanssa.

Turvallisuusvaatimukset tuottavat haasteita

Autonomisesta junasta on luotu prototyyppi, jota on testattu suljetulla rautatiealueella. Seuraava tavoite on hankkeen pilotointi ja kaupallistaminen. Kolehmaisen mukaan junaa voitaisiin käyttää yksityisillä ratapihoilla, esimerkiksi tehdasalueilla tai satamissa.

– Autonomisen junan toimintamalli on luotu erityisesti logistiseen liikenteeseen, jossa kuljetetaan tavaraa paljon suhteellisen lyhyitä etäisyyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotantolaitoksen ja sataman välinen liikenne.

Kolehmaisen mukaan junaliikenteen tiukat turvallisuusvaatimukset asettavat projektille korkean vaatimustason. Yksityisillä rataverkoilla liikennöidessä tarvitaan esimerkiksi turvallisuudenhallintajärjestelmä. Julkisella rataverkolla on puolestaan vielä tiukempia vaatimuksia. Kalustossa on oltava esimerkiksi toimiva kulunvalvonnan laitteisto.

– Viranomaistahojen, kuten Traficomin kanssa on käyty alusta lähtien hyvää keskustelua muun muassa turvallisuusvaatimuksista ja heidän puoleltaan on tahtotilaa autonomisen liikenteen kehittämiselle.

Kolehmaisen mukaan täysin autonomisen junan liikennöinti julkisella rataverkolla on vielä vuosien päässä. Ongelmana laajemmalle liikenteelle on olemassa olevan kulunvalvontajärjestelmän tuki autonomiselle liikenteelle. Lisäksi on myös varmistettava tekoälyn tekemien ratkaisuiden toimiminen luotettavasti.

Tällä hetkellä junan liikkumisesta vastaa veturinkuljettaja. Tulevaisuudessa veturinkuljettajan rooli voi kuitenkin vähentyä automaation kehittyessä.

Automaatio siirtää veturinkuljettajan valvomoon

Kolehmainen uskoo, että junissa toimivaa henkilöstöä tullaan siirtämään muihin tehtäviin automaation lisääntyessä. Automaation hyödyntämisessä on eri tasoja ja vasta pidemmälle kehittyneissä automaatiotasoissa voidaan liikennöidä ilman kuljettajaa.

– Nykyisten veturinkuljettajien ei tarvitse olla huolissaan omien työpaikkojen menettämisestä. Junaliikenteen laajempi autonomisuus etenee melko hitaasti, hän rauhoittelee.

Veturiohjaamosta voidaan Kolehmaisen arvion mukaan siirtää esimerkiksi henkilöstöä valvontakeskuksiin, joista seurataan junien liikkeitä ja mahdollisiin virhetilanteisiin puututaan.