Tekoälyä kehitetään parhaillaan työkaluksi kestävämpien kaupunkien rakentamiseen. Sen avulla voidaan esimerkiksi sujuvoittaa liikennettä ja vähentää päästöjä.
LUT-yliopiston digitaalisen liiketoiminnan teollisuusprofessori Mika Ruokosen mukaan tekoälypohjainen kaupunkisuunnittelu on melko realistista.
– Maailmalla on jo tehty vastaavia onnistuneita mallinnoksia, kertoo Ruokonen.
Ruokosen mukaan tietokonepohjaisen mallinnoksen kulmakivi on luotettava ja riittävän laaja data-aineisto.
Ruokonen viittaa käytännön esimerkkeihin, joissa algoritmeja on hyödynnetty jo päätöksenteossa. Yhdysvalloissa tekoälyä on käytetty koulukuljetusten reittien optimointiin, mikä on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä.
Myös Helsingin yliopiston hankkeessa kehitetään ratkaisuja kaupunkien suunnitteluun tekoälyn avulla. Tarkoitus on selvittää, miten liikennettä, ilmanlaatua ja asukkaiden hyvinvointia voidaan mallintaa ennen päätöksentekoa.
Hankkeessa hyödynnetään vahvistusoppimista, jossa tekoälylle opetetaan sovittamaan yhteen useita tavoitteita, kuten sujuva liikenne ja alhaiset päästöt. Simulaatioiden avulla ratkaisuja voidaan testata ilman käytännön toteutusta.
Tekoäly yleistyy kaupunkien suunnittelussa
Maailmalla tekoälyä kehitetään jo kaupunkien käyttöön. OECD:n raportin Artificial Intelligence for Advancing Smart Cities mukaan tekoäly on nopeasti muodostumassa keskeiseksi työkaluksi kaupunkien päätöksenteossa, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi liikenteessä ja energianhallinnassa.
Raportin mukaan tekoäly voi auttaa optimoimaan resurssien käyttöä ja tukemaan kestävää kaupunkikehitystä, mutta käyttöönotto on vielä epätasaista ja siihen liittyy haasteita esimerkiksi datan hallinnassa ja osaamisessa.
Ruokonen arvioi, että tekoälyn ilmastovaikutuksia ja hyötyjä on tarkasteltava rinnakkain. Hänen mukaansa tekoäly synnyttää päästöjä erityisesti laskennan aikana, mutta sen avulla saavutettavat hyödyt voivat olla pitkäkestoisia.
Tekoälyn rooli kaupunkien ilmastoratkaisuissa on siten vielä osin avoin. Vaikutuksista tarvitaan lisää näyttöä.