Lehmusten reunustaman hiekkatien päädyssä kohoaa Keravan vankila pakkasen huurruttamana punaisena linnoituksena.

Entisen vedenpuhdistamon paikalla on kasvihuoneita ja lampola. Niissä asuvat vankilan kanat, kanit ja lampaat.

Kasvihuoneiden keskellä on punainen kivitalo. 30 vuotta sitten taloon muutti puutarhan työnjohtajana toimiva Hannu Roos kissansa Tiikerin kanssa.

Roos on vastuussa kasveista ja eläimistä, joita vangit hoitavat.

Eläimistä huolehtiminen tukee vankien kuntoutumista. Työnjohtajan ei tarvitse käskyttää vankeja, vaan he hoitavat eläimiä itsenäisesti. Roosin mukaan väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt koskaan.

Asiallinen ja oikeudenmukainen kohtelu tulee ”takaisin tuplana”.

– Moneen vuoteen ei ole tarvinnut miettiä, onko pässeiltä heinä loppu, sanoo Roos.

Vangit – tai ”jätkät”, kuten Roos heihin viittaa – ruokkivat kaneja omenapuun oksilla. Ravinteikkaat oksat on harvennettu pihan omenapuista. Roos ohjaa: tuolla on liikaa salaattia, tuolle voi antaa lisää oksaa.

Kun kotieläimet saapuivat Keravan vankilaan 1990-luvun alussa, tarkoituksena oli alun perin piristää maisemaa ja lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta. Myöhemmin niillä huomattiin olevan myönteinen vaikutus vankien hyvinvointiin.

Eläinten kanssa yksikään päivä ei ole samanlainen. Itsenäisyyspäivänä seitsemän pässin kopla pakeni karsinastaan. Vangit huomasivat pässien karanneen, ja he lähtivät jahtaamaan karkulaisia.

Eläintoiminnasta innostuneille kehitteillä käsikirja

Keravan vankilan esimerkki eläinten käytöstä havainnollistaa, miten eläimiä voidaan hyödyntää kuntoutuksessa.

Eläinavusteiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien.

Eläinavusteista terapiaa ja kasvatustyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt ja ammattipedagogit. Esimerkiksi nuorten mielenterveyskuntoutuksessa koiran läsnäolo rentouttaa ja tekee tilanteesta epävirallisemman.

Tyypillisin ihmisen työpari kuntoutuksessa on hevonen tai koira, mutta myös alpakat, erilaiset kotieläimet ja jopa käärmeet voivat soveltua tehtävään. Eläin voi hoitaa mielenterveysongelmia tai vaikkapa motivoida lapsia, joilla on vaikeuksia keskittyä matematiikan opiskelemiseen.

Joissain tapauksissa ammattihenkilöllä täytyy olla Valviran myöntämän ammattioikeuden lisäksi täydennyskoulutus. Esimerkiksi koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutusta tarjotaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Kuntoutussäätiön erikoistutkija Lotta Hautamäki on mukana tekemässä käsikirjaa eläinavusteisista menetelmistä. Tarkoituksena on kerätä yhteen kaikki tieto, mitä eläinavusteisen toiminnan tekemisestä kiinnostunut tarvitsee.

Pelokas tai aggressiivinen eläin ei sovellu toimintaan. Terapiakoiran pitää pystyä kulkemaan esimerkiksi sairaalan liukkailla lattioilla.

– On ensiarvoisen tärkeää, että eläin tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja sietää kosketusta, sanoo Hautamäki.

Omistajan ja lemmikin koulutuksella ja soveltuvuustestauksella pyritään vähentämään riskejä. Vaaratilanteita syntyy, kun omistaja ei ole tietoinen lemmikin tilasta.

– Stressaantunut eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti, vaikka se olisi kuinka soveltuvuustestattu, sanoo Hautamäki

Eläinavusteisten hoitotoimenpiteiden käsikirja on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2020. Se on Kelan rahoittama ja pohjautuu vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen.

Keskitetylle valvonnalle on tilausta

Hevosterapia on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa, koska sen tulokset fysioterapiassa ovat helposti havaittavissa. Hevosen selässä saadaan esimerkiksi purettua lihasjännitystä ja vahvistettua lihaskuntoa.

Tällä hetkellä eläinavusteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta on monimutkaista. Hautamäen mukaan siihen sotkeutuvat monet hallinnonalat, ja alan toimijoiden yhteistyötä tarvittaisiin valvonnan keskittämiseksi.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä Valvira voisi olla valvova taho. Maatilaympäristössä se on Tukes, jolla on jo ohjeistuksia toiminnalle, sanoo Hautamäki.

Eläinavusteisen vapaaehtoistoiminnan valvonta ei kuulu kenenkään viranomaisen vastuulle. Hautamäen mukaan vaaratilanteita on sattunut hyvin vähän tähän mennessä.

– Säätely toimii jo tällä hetkellä tarpeeksi hyvin, sanoo Hautamäki.

Eläinten kohtalo vaakalaudalla

Vuorovaikutussuhde ihmisen ja eläimen välillä on samanlainen vankilan muurien ulko- ja sisäpuolella. Jos kohtelet eläintä hyvin, se luottaa sinuun.

Vuoden ajan puutarhassa työskennelleen vangin mukaan lampaiden hoitaminen luo tunteen siitä, ettei ole ”pelkkä vanki”. Vastuu karitsoista on merkittävä.

– Tiedän, että jos mä en mene nyt, ne nääntyy nälkään, sanoo vanki.

Hänen mielestään jokaisessa avovankilassa tulisi ottaa mallia Keravasta.

Näillä näkymin vankilan puutarhan toiminta loppuu toukokuussa 2020. Syynä on Keravan uuden avovankilan valmistuminen. Eläinten kohtalosta ei ole vielä tietoa.