Van­hus­työn kes­kus­lii­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Anni Laus­vaa­ran mu­kaan van­hus­työ tar­vit­see va­paa­eh­toi­sia.

– Re­surs­si hoi­va­ko­deis­sa on liian pieni. Ul­koi­le­maan ei pääs­tä niin pal­jon, kun mitä olisi hyvä. Siinä va­paa­eh­tois­ten re­surs­si on ää­rim­mäi­sen tär­keä. Nyt ko­ro­na-ai­ka­na huo­mat­tiin, että siinä vai­hees­sa, kun kau­pun­git ja kun­nat lait­toi­vat kiin­ni päi­vä­toi­min­ta­paik­ko­jaan, jär­jes­töt ovat toi­mi­neet koko ajan.

Eten­kin yk­si­näi­syy­den ko­ke­muk­sel­la on vai­ku­tuk­sia ikäih­mis­ten ter­vey­teen.

– Voi tulla pu­hu­mat­to­muut­ta, ruo­ka­ha­lu menee ja sel­lai­nen elä­män­ki­pi­nä hii­puu, Laus­vaa­ra sanoo.

Se­nio­ri­toi­min­nan vas­taa­va toi­min­na­noh­jaa­ja Anu Lin­ti­lä Van­hus­työn kes­kus­lii­tol­ta ker­too, että jär­jes­tö tekee pal­jon yh­teis­työ­tä Hel­sin­gin ko­ti­hoi­don kans­sa. Va­paa­eh­toi­sia kai­va­taan, koska van­huk­sil­la on tar­vet­ta kii­reet­tö­mäl­le läs­nä­olol­le, mitä kun­nal­li­nen ko­ti­hoi­to ei vält­tä­mät­tä pysty tar­joa­maan.

– Koen, että va­paa­eh­toi­sen rooli on olla ikään kuin ker­ma­ka­kun kuor­ru­tus, he tuo­vat ek­stra­hy­vää ar­keen. He mah­dol­lis­ta­vat ul­koi­lua, vi­rik­keel­li­syyt­tä ja kes­kus­te­lua. Pe­ri­aat­tees­sa ih­mi­nen pär­jää ilman sitä, mutta se tuo val­ta­vas­ti hy­vin­voin­tia lisää, Lin­ti­lä sanoo.

Jo­kai­nen voi aut­taa

Va­paa­eh­tois­koor­di­naat­to­ri Riia Ka­rels Etelä-Kar­ja­lan so­si­aa­li- ja ter­veys­pii­ris­tä ker­too, että va­paa­eh­toi­sis­ta on pulaa.

– Ko­ro­na toi sen, että ih­mi­set ovat eris­täy­ty­nei­tä ja jää­neet vähän sinne nel­jän sei­nän si­sään.

Jos­kus va­paa­eh­toi­nen ul­koi­lu­ys­tä­vä voi olla kriit­ti­nen te­ki­jä siinä, että van­hus yli­pään­sä pää­see ko­dis­taan liik­keel­le.

– Ne voi­vat olla sem­moi­sia pie­niä jut­tu­ja, avata se ras­kas alao­vi esi­mer­kik­si, että pää­see siel­tä kotoa pois.

Alan toi­mi­jat toi­vo­vat, että ih­mi­set läh­ti­si­vät mu­kaan va­paa­eh­tois­työ­hön ma­ta­lal­la kyn­nyk­sel­lä. Vaik­ka kaik­ki va­paa­eh­toi­sik­si pyr­ki­vät seu­lo­taan ja kou­lu­te­taan, ei se Ka­rel­sin mu­kaan kui­ten­kaan vaadi eri­tyi­siä tai­to­ja.

– Se vaa­tii sen, että osaa koh­da­ta ikäih­mi­sen ih­mi­se­nä, ottaa hänen toi­veen­sa huo­mioon ja aut­taa sit­ten siinä koh­din, kun tar­vi­taan.

Syys­kuus­sa käyn­nis­ty­nyt Vie van­hus ulos -kam­pan­ja kan­nus­taa ul­koi­le­maan yh­des­sä van­hus­ten kans­sa. Ta­pah­tu­ma hui­pen­tuu 7. lo­ka­kuu­ta jär­jes­tet­tä­vään val­ta­kun­nal­li­seen iäk­käi­den ul­koi­lu­päi­vään. Eri­tyi­ses­ti kam­pan­jal­la ha­lu­taan edis­tää nii­den van­hus­ten liik­ku­mis­ta, jotka tar­vit­se­vat sii­hen apua ja seu­raa.