Viron eläkejärjestelmä koostui kolmesta pilarista ennen vuoden 2021 eläkeuudistusta.

Ensimmäinen pilari oli valtion maksama vanhuus-, työkyvyttömyys- tai vastaava kansaneläke. Toinen pilari oli työeläke, jossa osa kuukausipalkasta meni eläkesäästöihin. Kolmas osa oli vapaaehtoinen eli esimerkiksi itse ostettu eläkevakuutus.

Eläkeuudistuksessa toinen pilari muuttui vapaaehtoiseksi ja palkansaaja ei enää maksanut sitä itse. Samalla palkansaajille tarjoutui mahdollisuus nostaa osa tähän asti kertyneestä eläkkeestä omalle tilille. Tosin tästä summasta piti maksaa verot, joten aivan ”puhtaana käteen” sitä ei saanut.

Lokakuuhun 2022 mennessä 211 000 ihmistä teki tämän. Hieman yli tuhat ihmistä on myös lopettanut eläkkeen kerryttämisen toiseen pilariin. Summa joka tileiltä nostettiin, oli keskimäärin noin 7 000 euroa. Yksi syy suosioon on se, etteivät virolaiset luota sijoituksia hallinnoiviin pankkeihin.

Tämä tarkoittaa, että Viron talouteen tuli suhteellisen lyhyessä ajassa lähes puolitoista miljardia euroa lisää rahaa kiertoon. Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä korkealla, lähes kymmenessä prosentissa. Ainoastaan Baltian maissa ja Unkarissa inflaatio on yli 20 %, Viron tapauksessa tarkka luku on 24,1 % (lokakuussa 2022).

Virossa inflaatio alkoi kiihtymään vuonna 2021 ja ekonomisti Taavi Raudsaariin mukaan uudistus on vaikuttanut siihen, koronaviruksen lisäksi. Sitä ennen inflaatio oli ollut lähellä euroalueen keskiarvoa tai jopa parempi.

Euroopan komission tutkimus varoitti jo vuonna 2019, että uudistus tulisi lisäämään inflaatiota ja hidastamaan pitkän aikavälin talouskasvua, vaikka aluksi sillä olisikin positiivisia vaikutuksia talouteen.

Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Viklundin mukaan Suomessa Viron järjestelmä ei olisi mahdollinen. Suomen eläkejärjestelmä ei nimittäin perustu yksilöllisiin tileihin.

Suomalaisilla on korkea luottamus eläkeyhtiöihin, toisin kuin Virolaisilla.