Ihmisoikeudet “politiikan pelinappuloina” — saamelaisten asiat kiinnostavat nyt enemmän

Saa­me­lais­kä­rä­jä­la­ki kaa­tui edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa kol­man­nen ker­ran.

Uu­dis­tuk­sen ete­ne­mi­nen ku­mou­tui äänin 9-7.
Toi­saal­ta saa­me­lai­syh­tei­sö on viime vuo­si­na saa­nut suo­ma­lai­sil­ta enem­män tukea kuin kos­kaan ai­em­min. Siinä missä monet po­lii­ti­kot ovat pi­tä­neet ai­het­ta liian mo­ni­mut­kai­se­na, kan­sa­lai­set ovat ol­leet kiin­nos­tu­nei­ta ja al­ka­neet ym­mär­tää lisää.

Saa­me­lais­kä­rä­jien pu­heen­joh­ta­ja Tuo­mas Aslak Juuso ja saa­me­lai­sak­ti­vis­ti Emmi Nuor­gam toi­vo­vat il­miön nä­ky­vän siinä, kuin­ka suo­ma­lai­set edus­kun­ta­vaa­leis­sa ää­nes­tä­vät.

Nuor­ga­min mu­kaan saa­me­lais­ten it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­sen jäl­keen pääs­täi­siin kes­kus­te­le­maan muis­ta­kin asiois­ta. Esi­mer­keik­si hän nos­taa eet­ti­sen mat­kai­lun, elin­kei­not ja il­mas­to­työn. Hän toi­voo ai­heen nouse­van yleis­po­li­tii­kak­si, koska edus­kun­nal­la on valta päät­tää al­ku­pe­räis­kan­san asiois­ta.

Juuso ei ole yl­lät­ty­nyt saa­me­lais­kä­rä­jä­lain kaa­tu­mi­ses­ta. Koko pro­ses­si näyt­täy­tyi hä­nel­le han­ka­la­na vii­vy­tys­tais­te­lu­na. Uu­dis­tus ku­mot­tiin tällä ker­taa ajan lop­pu­mi­sen takia.

Vih­reät, va­sem­mis­to­liit­to ja RKP ovat kir­jan­neet al­ku­pe­räis­kan­san it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­sen edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­miin­sa. Li­säk­si SDP ää­nes­ti va­lio­kun­nas­sa la­ki­uu­dis­tuk­sen puo­les­ta — ko­koo­mus, pe­rus­suo­ma­lai­set ja kes­kus­ta vas­taan. Aihe syn­nyt­ti tal­vel­la kit­kaa myös hal­li­tuk­ses­sa kes­kus­tan ja mui­den puo­luei­den vä­lil­lä.

La­ki­uu­dis­tus­ta puol­ta­va adres­si ke­rä­si noin 23 000 nimeä.

Tur­hau­tu­mi­nen ja pet­ty­mys muu­tos­voi­mi­na

Yh­dis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien (YK) ih­mi­soi­keus­ko­mi­tean mu­kaan Suo­men ny­kyi­nen saa­me­lais­kä­rä­jä­la­ki louk­kaa al­ku­pe­räis­kan­san ih­mi­soi­keuk­sia.

— Se on sääli, että ih­mi­soi­keu­det lai­te­taan po­liit­ti­sik­si pe­li­nap­pu­loik­si, Juuso sanoo.

Lakia on kri­ti­soi­tu esi­mer­kik­si siitä, että muut­kin kuin saa­me­lai­syh­tei­sön jä­se­net pää­se­vät ää­nes­tä­mään ja aset­tu­maan eh­dol­le hei­dän vaa­leis­saan.

Juuso ja Nuor­gam ovat huo­man­neet tie­toi­suu­den saa­me­lais­ten asiois­ta kas­va­neen viime vuo­si­na.

— Tur­hau­tu­mi­ses­ta käsin monet asiat ovat muut­tu­neet, sekin, millä ta­val­la saa­me­lai­suu­des­ta ope­te­taan, Nuor­gam ar­vioi.

Jot­kut ovat ol­leet pet­ty­nei­tä suo­ma­lai­seen pe­rus­kou­lu­jär­jes­tel­mään. Oi­keu­del­lis­ta tai yh­teis­kun­nal­lis­ta nä­kö­kul­maa al­ku­pe­räis­kan­soi­hin ei ole ope­tet­tu.

La­ki­uu­dis­tuk­sen on määrä to­teu­tua joka ta­pauk­ses­sa jos­sain muo­dos­sa. Vielä ei tie­de­tä, mil­loin ja miten. Sii­hen vai­kut­ta­vat ke­vääl­lä va­lit­ta­van hal­li­tuk­sen li­säk­si myös tu­le­vat saa­me­lais­kä­rä­jien vaa­lit, jotka jär­jes­te­tään ny­kyi­sen lain puit­teis­sa.

 

Mistä on kyse?

-Saa­me­lai­set ovat Eu­roo­pan unio­nin alu­een al­ku­pe­räis­kan­sa, jonka asema on vah­vis­tet­tu Suo­men pe­rus­tus­lais­sa.

-Saa­me­lais­kä­rä­jä­lain uu­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na olisi ollut muut­taa ny­ky­ti­lan­net­ta ja tähän täh­dät­tiin ta­val­la, jolla YK:n ih­mi­soi­keus­ko­mi­tea on edel­lyt­tä­nyt.

-Tar­koi­tuk­se­na oli vah­vis­taa saa­me­lais­ten it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta, sekä antaa al­ku­pe­räis­kan­sal­le it­sel­leen oi­keus mää­ri­tel­lä, kuka on saa­me­lai­nen ja kuka ei.

-Suo­men noin 10 000 saa­me­lai­ses­ta yli 60 pro­sent­tia asuu ko­tia­lu­een­sa ul­ko­puo­lel­la. Ny­kyi­sen lain puit­teis­sa monet jou­tu­vat mat­kus­ta­maan sa­to­ja ki­lo­met­re­jä pääs­täk­seen ää­nes­tä­mään.

-Uu­dis­tus­ta on val­mis­tel­tu noin kym­me­nen vuot­ta. Se kaa­tui edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa hel­mi­kuus­sa kol­man­nen ker­ran äänin 9-7. Saa­me­lais­kä­rä­jät puol­si uu­dis­tus­ta.

läh­teet: edus­kun­ta.fi, sa­me­dig­gi.fi