Uudistuksen eteneminen kumoutui äänin 9-7.
Toisaalta saamelaisyhteisö on viime vuosina saanut suomalaisilta enemmän tukea kuin koskaan aiemmin. Siinä missä monet poliitikot ovat pitäneet aihetta liian monimutkaisena, kansalaiset ovat olleet kiinnostuneita ja alkaneet ymmärtää lisää.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja saamelaisaktivisti Emmi Nuorgam toivovat ilmiön näkyvän siinä, kuinka suomalaiset eduskuntavaaleissa äänestävät.
Nuorgamin mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen jälkeen päästäisiin keskustelemaan muistakin asioista. Esimerkeiksi hän nostaa eettisen matkailun, elinkeinot ja ilmastotyön. Hän toivoo aiheen nousevan yleispolitiikaksi, koska eduskunnalla on valta päättää alkuperäiskansan asioista.
Juuso ei ole yllättynyt saamelaiskäräjälain kaatumisesta. Koko prosessi näyttäytyi hänelle hankalana viivytystaisteluna. Uudistus kumottiin tällä kertaa ajan loppumisen takia.
Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat kirjanneet alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisen eduskuntavaaliohjelmiinsa. Lisäksi SDP äänesti valiokunnassa lakiuudistuksen puolesta — kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta vastaan. Aihe synnytti talvella kitkaa myös hallituksessa keskustan ja muiden puolueiden välillä.
Lakiuudistusta puoltava adressi keräsi noin 23 000 nimeä.
Turhautuminen ja pettymys muutosvoimina
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuskomitean mukaan Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki loukkaa alkuperäiskansan ihmisoikeuksia.
— Se on sääli, että ihmisoikeudet laitetaan poliittisiksi pelinappuloiksi, Juuso sanoo.
Lakia on kritisoitu esimerkiksi siitä, että muutkin kuin saamelaisyhteisön jäsenet pääsevät äänestämään ja asettumaan ehdolle heidän vaaleissaan.
Juuso ja Nuorgam ovat huomanneet tietoisuuden saamelaisten asioista kasvaneen viime vuosina.
— Turhautumisesta käsin monet asiat ovat muuttuneet, sekin, millä tavalla saamelaisuudesta opetetaan, Nuorgam arvioi.
Jotkut ovat olleet pettyneitä suomalaiseen peruskoulujärjestelmään. Oikeudellista tai yhteiskunnallista näkökulmaa alkuperäiskansoihin ei ole opetettu.
Lakiuudistuksen on määrä toteutua joka tapauksessa jossain muodossa. Vielä ei tiedetä, milloin ja miten. Siihen vaikuttavat keväällä valittavan hallituksen lisäksi myös tulevat saamelaiskäräjien vaalit, jotka järjestetään nykyisen lain puitteissa.
Mistä on kyse?
-Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen alkuperäiskansa, jonka asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.
-Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena olisi ollut muuttaa nykytilannetta ja tähän tähdättiin tavalla, jolla YK:n ihmisoikeuskomitea on edellyttänyt.
-Tarkoituksena oli vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä antaa alkuperäiskansalle itselleen oikeus määritellä, kuka on saamelainen ja kuka ei.
-Suomen noin 10 000 saamelaisesta yli 60 prosenttia asuu kotialueensa ulkopuolella. Nykyisen lain puitteissa monet joutuvat matkustamaan satoja kilometrejä päästäkseen äänestämään.
-Uudistusta on valmisteltu noin kymmenen vuotta. Se kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa helmikuussa kolmannen kerran äänin 9-7. Saamelaiskäräjät puolsi uudistusta.
lähteet: eduskunta.fi, samediggi.fi