Uu­del­le met­sä­no­mis­ta­jal­le met­sän suo­je­lu voi tuoda no­peat tuo­tot. Met­sän py­sy­väs­tä suo­je­lus­ta saa­ta­va ker­ta­kor­vaus on suu­rem­pi, kuin met­säs­tä sillä het­kel­lä saa­ta­vat hak­kuu­tu­lot.

Met­sä­no­mis­ta­ja voi saada kor­vauk­sia met­sän­sä suo­je­lus­ta kan­sal­li­sen Suo­men met­sien mo­ni­muo­toi­suu­den toi­min­taoh­jel­man (Metso-oh­jel­ma) kaut­ta. Met­sän suo­je­lus­ta saa­dun kor­vauk­sen määrä riip­puu met­sän omi­nai­suuk­sis­ta.

Metso-oh­jel­man ra­hoi­tus ja sitä kaut­ta mak­se­tut kor­vauk­set tu­le­vat Suo­men val­tiol­ta, ja toi­min­ta on si­dot­tu val­tion bud­jet­tiin. Met­sän suo­je­lus­ta saa­dut kor­vauk­set ovat ve­ro­va­paa­ta tuloa.

Oh­jel­man ta­voit­tee­na on pe­rus­taa Suo­meen uusia suo­je­lua­luei­ta ja py­säyt­tää met­säis­ten luon­to­tyyp­pien ja met­sä­la­jien taan­tu­mi­nen sekä va­kiin­nut­taa luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den suo­tui­sa ke­hi­tys vuo­teen 2025 men­nes­sä.

–Ny­ky­ään val­tao­sa met­sä­no­mis­ta­jien tu­lois­ta tulee puu­kau­pas­ta, mutta en­tis­tä enem­män käy­dään kes­kus­te­lua siitä, että luon­toar­vo­jen suo­je­lus­ta saisi enem­män ra­hal­lis­ta hyö­tyä, sanoo Juho Hä­mä­läi­nen maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain kes­kus­lii­ton (MTK) vies­tin­näs­tä.

Py­sy­vän ja mää­rä­ai­kai­sen suo­je­lun kor­vaus­sum­mis­sa eroja

Met­sä­no­mis­ta­ja voi kri­tee­ris­tön täyt­tyes­sä saada met­säl­leen py­sy­vää suo­je­lua, josta mak­se­taan ker­ta­kor­vaus. Py­sy­vän suo­je­lun ha­ke­muk­sia kä­si­tel­lään met­sän alu­een pai­kal­li­ses­sa ELY-kes­kuk­ses­sa.

–Jos suo­jel­ta­va alue on laaja ja siitä mak­se­taan suu­ret kor­vauk­set, voi­daan kor­vauk­sen maksu jakaa val­tion mää­rä­ra­hois­ta joh­tuen useam­mal­le vuo­del­le, sanoo Suo­men met­sä­kes­kuk­sen luon­non­hoi­don joh­ta­va asian­tun­ti­ja Riit­ta Raa­ti­kai­nen.

Met­sän voi suo­jel­la myös mää­rä­ai­kai­ses­ti. Mää­rä­ai­kai­sen suo­je­lun tuet ovat kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät kuin py­sy­vän suo­je­lun tuet.

Mää­rä­ai­kais­ta ym­pä­ris­tö­tu­kea voi­daan myön­tää kym­me­nel­le vuo­del­le ker­ral­laan, jonka jäl­keen ha­ke­mus voi­daan uusia.

Saa­dun ra­hal­li­sen kor­vauk­sen määrä vaih­te­lee.

– Mää­rä­ai­kai­sen ym­pä­ris­tö­tuen määrä on si­dot­tu met­sän puus­ton mää­rään, maan­tie­teel­li­seen si­jain­tiin ja pinta-alaan. Ym­pä­ris­tö­tu­ki on kes­ki­mää­rin noin 2500 euroa heh­taa­ril­ta, mutta tämä vaih­te­lee pal­jon, Raa­ti­kai­nen sanoo. Suo­men met­sä­kes­kus kä­sit­te­lee mää­rä­ai­kais­ten ym­pä­ris­tö­tu­kien ha­ke­muk­sia.

Met­sä­no­mis­ta­jan ei tar­vit­se tehdä joko tai -va­lin­taa

Jos met­sän omi­nai­suu­det so­pi­vat pa­rem­min puu­tuo­tan­toon suo­je­lun si­jaan, rahaa tulee hi­taas­ti mutta pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä tuot­toi­sam­min kuin Metso-oh­jel­man kaut­ta.

–Met­sän omis­ta­mi­nen ja hoito on enem­män ma­ra­too­nia kuin pi­ka­juok­sua. Metsä tuo myös mo­nel­le ta­lou­del­lis­ta tur­vaa, eikä sen mer­ki­tys­tä voi vä­hek­syä, MKT:n Hä­mä­läi­nen sanoo.

Raa­ti­kai­nen Suo­men met­sä­kes­kuk­sel­ta kan­nus­taa met­sä­no­mis­ta­jia poh­ti­maan, löy­tyi­si­kö omas­ta met­säs­tä sel­lai­sia luon­toar­vo­ja, joita ha­luai­si tur­va­ta.

Ky­sy­mys ei kui­ten­kaan ole mus­ta­val­koi­nen. Met­säs­tä voi löy­tyä sekä suo­jel­ta­via aluei­ta että met­sä­ta­lou­teen so­pi­vaa puus­toa.