Hei­ken­tää­kö KaiCell Fi­bers Oy:n suun­nit­teil­la oleva bio­teh­das sul­faat­ti­pääs­töi­neen lä­hei­sen Ou­lu­jär­ven tilaa? Ei, to­te­si Vaa­san hal­lin­to-oi­keus vuon­na 2022 yh­tiön ym­pä­ris­tö- ja ve­si­lu­pia kos­ke­vas­sa asias­sa.

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus (KHO) hy­väk­syi alem­man oi­keus­as­teen pe­rus­te­lut maa­lis­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la, kun se jätti an­ta­mat­ta va­li­tus­lu­van Vaa­san hal­lin­to-oi­keu­den pää­tök­ses­tä. KHO:n tuo­mio mah­dol­lis­taa bio­ja­los­ta­mon ra­ken­ta­mi­sen.

Itä-Suo­men yli­opis­ton tut­ki­ja Suvi-Tuuli Pu­ha­ri­nen ei pidä rat­kai­sua yl­lät­tä­vä­nä. Eu­roo­pan unio­nin ym­pä­ris­tö­oi­keus, eri­tyi­ses­ti ve­sioi­keus, on hänen eri­koi­sa­laan­sa.

— KaiCell Fi­bers Oy:n asia ei tuo­nut hal­lin­to-oi­keu­den ar­vioi­ta­vak­si mi­tään uutta, Pu­ha­ri­nen ki­teyt­tää.

Teh­das­ta kos­ke­vat lupa-asiat tu­li­vat vi­reil­le mar­ras­kuus­sa 2018. Poh­jois-Suo­men alue­hal­lin­to­vi­ras­to myön­si luvat vuon­na 2020. Ne kos­ke­vat pait­si teh­taan ra­ken­ta­mis­ta ja toi­min­taa myös jääh­dy­tys­ve­sien ja jä­te­ve­sien joh­ta­mis­ta Ou­lu­jär­veen.

KaiCell Fi­bers Oy:n suu­rin omis­ta­ja on Kai­nuun liit­to.

Kun sellu on val­kais­tu, se kui­va­taan, lei­ka­taan ar­keik­si ja paa­la­taan. Kuva on Kai­po­lan pa­pe­ri­teh­taan sel­lu­va­ras­tol­ta. Ku­vaa­ja: Raisa Nerg.

Taus­tal­la EU-tuo­miois­tui­men en­nak­ko­rat­kai­su

Ka­jaa­nin ta­lous­a­lu­een elä­vöit­tä­jäk­si ai­o­tun bio­tuo­te­teh­taan on tar­koi­tus tuot­taa vuo­sit­tain 600 000 ton­nia val­kais­tua sel­lu­loo­saa. Sel­lun val­mis­tus­pro­ses­siin kuu­lu­va keit­tä­mi­nen pe­rus­tuu sul­faaat­ti­pro­ses­siin, jonka si­vu­tuot­tee­na syn­tyy muun muas­sa pro­ses­si­jä­te­vet­tä.

Suun­ni­tel­mas­sa ja­los­ta­mon jäte- ja jääh­dy­tys­ve­det pu­re­taan Ou­lu­jär­ven Pal­ta­se­län poh­jois­osaan noin 900 ne­liö­ki­lo­met­rin alu­eel­le.

Luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­set pyr­ki­vät hal­lin­to-oi­keu­des­sa osoit­ta­maan, että osit­tais­ten­kin sul­faat­ti­ker­ros­tu­mien ja ha­pet­to­muu­den ai­heut­ta­ma me­tyy­lie­lo­ho­pean nousu sekä ka­lo­jen elo­ho­pean nousu joh­ta­vat ve­sis­tön ke­mial­li­sen tilan heik­ke­ne­mi­seen. Ne ve­to­si­vat va­li­tuk­sen­sa tuek­si muun ohel­la Eu­roo­pan unio­nin ve­si­po­li­tii­kan pui­te­di­rek­tii­viin.

EU-tuo­miois­tuin on an­ta­nut di­rek­tii­vin poh­jal­ta en­nak­ko­rat­kai­sun, niin sa­no­tun Weser-tuo­mion, vuon­na 2015. Sen mu­kaan lupaa ei saa myön­tää ve­sis­töä kos­ke­val­le hank­keel­le, jonka seu­rauk­se­na pin­ta­ve­si­muo­dos­tu­man tila voi hei­ken­tyä. 

Pu­ha­ri­nen pai­not­taa, että Weser-tuo­mio päin­vas­toin vai­kut­ti rat­kai­sun taus­tal­la.

— Hal­lin­to-oi­keus tar­kas­te­li han­ket­ta ja lu­van­myön­tä­mi­se­del­ly­tyk­siä Weser-rat­kai­sun va­los­sa, kuten kuu­luu­kin. Sen arvio oli, että lupa voi­daan myön­tää Weser-rat­kai­sun es­tä­mät­tä.

Kaik­ki Suo­mes­sa toi­mi­vat sel­lu­teh­taat toi­mi­vat sul­faat­ti­me­ne­tel­mäl­lä. Ku­vas­sa Ve­si­luo­to Oy:n sel­lu­teh­das 1930-lu­vul­la. Kuva on Suo­men Met­säyh­dis­tyk­sen ko­koel­mas­ta. Ku­vaa­ja: Mauno Man­ne­lin.

KHO lin­ja­si Weser-tuo­mion so­vel­ta­mis­ta­van jo Finn­pulp-rat­kai­sus­sa

Vuon­na 2019 KHO ku­mo­si Kuo­pioon suun­ni­tel­lun bio­tuo­te­teh­taan ym­pä­ris­tö­lu­van ve­si­pui­te­di­rek­tii­vin ja Weser-tuo­mion vas­tai­si­na niin kut­su­tus­sa Finn­pulp-asias­sa. Teh­taan si­jain­ti­paik­ka to­det­tiin vää­räk­si kas­viplank­to­nin ne­ga­tii­vi­sen tren­din ja Kal­la­ve­den tilan ke­hit­ty­mi­ses­tä kos­ke­van epä­var­muu­den vuok­si.

Pää­tök­sel­lään KHO vah­vis­ti Eu­roo­pan unio­nin tiu­ken­tu­neen tul­kin­nan ve­sien­hoi­don ym­pä­ris­tö­ta­voit­tei­den si­to­vuu­des­ta lu­pa­har­kin­nas­sa.

— Suo­men lain­sää­dän­nös­tä ei käy suo­raan ilmi di­rek­tii­vin suora si­to­vuus lu­pa­har­kin­nas­sa. Finn­pulp-rat­kai­sus­sa KHO lin­ja­si omas­sa oi­keus­käy­tän­nös­sään, miten kan­sal­lis­ta lain­sää­dän­töä voi­daan tul­ki­ta siten, että Weser-rat­kai­sun mu­kai­nen oi­keus­ti­la saa­vu­te­taan, Pu­ha­ri­nen to­te­aa.

Ve­si­pui­te­di­rek­tii­vis­tä ja Weser-rat­kai­sus­ta il­me­ne­vä ve­sis­tön tilan hei­ken­tä­mis­kiel­to kos­kee usei­ta te­ki­jöi­tä ve­si­muo­dos­tel­mas­sa. Koska muo­dos­tel­mat voi­vat olla eri ko­koi­sia, myös toi­min­nan vai­ku­tuk­set il­me­ne­vät eri ta­voin, Pu­ha­ri­nen se­lit­tää.

— Vaa­san hal­lin­to-oi­keus ar­vioi [KaiCell Fi­bers Oy:n] han­ket­ta siitä nä­kö­kul­mas­ta, ta­pah­tuu­ko hei­ken­ty­mis­tä koko ve­si­muo­dos­tel­man ta­sol­la. Järvi on niin iso, ettei ta­pah­du, joten lupa voi­tiin myön­tää myös Finn­pulp-rat­kai­sun va­los­sa.

Moot­to­ri­proo­mu Saima läh­dös­sä Enso-Gutzeit Osa­keyh­tiön sel­lu­teh­taan lai­tu­ris­ta Ui­ma­har­jul­ta 1980-lu­vul­la. Proo­muun las­ta­taan par­hail­laan sel­lu­loo­sa­paa­le­ja. Kuva on Enson ko­koel­mas­ta, ku­vaa­ja tun­te­ma­ton.

Hal­lin­to-oi­keu­den sel­vi­tys pääs­tö­jen ko­ko­nais­kuor­mi­tuk­ses­ta mit­ta­va

Luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tys­ten mu­kaan bio­ja­los­ta­mon hait­to­ja te­hos­taa useam­man toi­mi­jan yh­teis­vai­ku­tus, sillä Pal­ta­se­län lä­hei­syy­des­sä si­jait­see myös Ter­ra­fa­me Oy:n Sot­ka­mon-kai­vos, jolla niin ikään on sul­faat­ti­pääs­tö­jä. Yh­dis­tyk­set ar­ve­li­vat esi­mer­kik­si kuhan kar­koit­tu­van alu­eel­ta.

Vaa­san hal­lin­to-oi­keus oli vai­ku­tuk­sis­ta eri miel­tä. Sen mu­kaan tär­keä­nä ka­lo­jen ku­tua­lu­ee­na tun­ne­tun Pal­ta­se­län hap­pi­ti­lan­ne on ollut hyvä aina 1980-luvun alus­ta saak­ka. Ter­ra­fa­me Oy:n kai­vok­sen sul­faat­ti­pääs­töt ovat sen mu­kaan vas­taa­via kuin bio­ja­los­ta­mol­la, mutta kui­ten­kin alit­ta­vat vaa­ral­li­sia ai­nei­ta kos­ke­vat ym­pä­ris­tö­laa­tu­nor­mit.

— Yh­teis­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti seu­raa sekä ve­si­pui­te­di­rek­tii­vis­tä että kan­sal­li­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä. Ko­ko­nais­kuor­mi­tus­ta on mie­tit­tä­vä aina. Hal­lin­to-oi­keus oli pe­rus­tel­lut laa­jas­ti, mitä toi­min­to­ja ve­sis­tön alu­eel­la on jo ja mitä on tu­los­sa. Itse olin jopa yl­lät­ty­nyt pe­rus­te­lu­jen laa­juu­des­ta, Pu­ha­ri­nen sanoo.

Ve­si­muo­dos­tu­mien tilan luo­kit­te­lu pe­rus­tuu ELY-kes­kuk­sen ar­vioon. ELY-kes­kus on luo­ki­tel­lut pin­ta­ve­det nii­den eko­lo­gi­sen tilan pe­rus­teel­la vii­mek­si vuon­na 2019.