Heikentääkö KaiCell Fibers Oy:n suunnitteilla oleva biotehdas sulfaattipäästöineen läheisen Oulujärven tilaa? Ei, totesi Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2022 yhtiön ympäristö- ja vesilupia koskevassa asiassa.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi alemman oikeusasteen perustelut maaliskuun viimeisellä viikolla, kun se jätti antamatta valitusluvan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä. KHO:n tuomio mahdollistaa biojalostamon rakentamisen.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Suvi-Tuuli Puharinen ei pidä ratkaisua yllättävänä. Euroopan unionin ympäristöoikeus, erityisesti vesioikeus, on hänen erikoisalaansa.

— KaiCell Fibers Oy:n asia ei tuonut hallinto-oikeuden arvioitavaksi mitään uutta, Puharinen kiteyttää.

Tehdasta koskevat lupa-asiat tulivat vireille marraskuussa 2018. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvat vuonna 2020. Ne koskevat paitsi tehtaan rakentamista ja toimintaa myös jäähdytysvesien ja jätevesien johtamista Oulujärveen.

KaiCell Fibers Oy:n suurin omistaja on Kainuun liitto.

Kun sellu on valkaistu, se kuivataan, leikataan arkeiksi ja paalataan. Kuva on Kaipolan paperitehtaan selluvarastolta. Kuvaaja: Raisa Nerg.

Taustalla EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu

Kajaanin talousalueen elävöittäjäksi aiotun biotuotetehtaan on tarkoitus tuottaa vuosittain 600 000 tonnia valkaistua selluloosaa. Sellun valmistusprosessiin kuuluva keittäminen perustuu sulfaaattiprosessiin, jonka sivutuotteena syntyy muun muassa prosessijätevettä.

Suunnitelmassa jalostamon jäte- ja jäähdytysvedet puretaan Oulujärven Paltaselän pohjoisosaan noin 900 neliökilometrin alueelle.

Luonnonsuojeluyhdistykset pyrkivät hallinto-oikeudessa osoittamaan, että osittaistenkin sulfaattikerrostumien ja hapettomuuden aiheuttama metyylielohopean nousu sekä kalojen elohopean nousu johtavat vesistön kemiallisen tilan heikkenemiseen. Ne vetosivat valituksensa tueksi muun ohella Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiiviin.

EU-tuomioistuin on antanut direktiivin pohjalta ennakkoratkaisun, niin sanotun Weser-tuomion, vuonna 2015. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää vesistöä koskevalle hankkeelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila voi heikentyä. 

Puharinen painottaa, että Weser-tuomio päinvastoin vaikutti ratkaisun taustalla.

— Hallinto-oikeus tarkasteli hanketta ja luvanmyöntämisedellytyksiä Weser-ratkaisun valossa, kuten kuuluukin. Sen arvio oli, että lupa voidaan myöntää Weser-ratkaisun estämättä.

Kaikki Suomessa toimivat sellutehtaat toimivat sulfaattimenetelmällä. Kuvassa Vesiluoto Oy:n sellutehdas 1930-luvulla. Kuva on Suomen Metsäyhdistyksen kokoelmasta. Kuvaaja: Mauno Mannelin.

KHO linjasi Weser-tuomion soveltamistavan jo Finnpulp-ratkaisussa

Vuonna 2019 KHO kumosi Kuopioon suunnitellun biotuotetehtaan ympäristöluvan vesipuitedirektiivin ja Weser-tuomion vastaisina niin kutsutussa Finnpulp-asiassa. Tehtaan sijaintipaikka todettiin vääräksi kasviplanktonin negatiivisen trendin ja Kallaveden tilan kehittymisestä koskevan epävarmuuden vuoksi.

Päätöksellään KHO vahvisti Euroopan unionin tiukentuneen tulkinnan vesienhoidon ympäristötavoitteiden sitovuudesta lupaharkinnassa.

— Suomen lainsäädännöstä ei käy suoraan ilmi direktiivin suora sitovuus lupaharkinnassa. Finnpulp-ratkaisussa KHO linjasi omassa oikeuskäytännössään, miten kansallista lainsäädäntöä voidaan tulkita siten, että Weser-ratkaisun mukainen oikeustila saavutetaan, Puharinen toteaa.

Vesipuitedirektiivistä ja Weser-ratkaisusta ilmenevä vesistön tilan heikentämiskielto koskee useita tekijöitä vesimuodostelmassa. Koska muodostelmat voivat olla eri kokoisia, myös toiminnan vaikutukset ilmenevät eri tavoin, Puharinen selittää.

— Vaasan hallinto-oikeus arvioi [KaiCell Fibers Oy:n] hanketta siitä näkökulmasta, tapahtuuko heikentymistä koko vesimuodostelman tasolla. Järvi on niin iso, ettei tapahdu, joten lupa voitiin myöntää myös Finnpulp-ratkaisun valossa.

Moottoriproomu Saima lähdössä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön sellutehtaan laiturista Uimaharjulta 1980-luvulla. Proomuun lastataan parhaillaan selluloosapaaleja. Kuva on Enson kokoelmasta, kuvaaja tuntematon.

Hallinto-oikeuden selvitys päästöjen kokonaiskuormituksesta mittava

Luonnonsuojeluyhdistysten mukaan biojalostamon haittoja tehostaa useamman toimijan yhteisvaikutus, sillä Paltaselän läheisyydessä sijaitsee myös Terrafame Oy:n Sotkamon-kaivos, jolla niin ikään on sulfaattipäästöjä. Yhdistykset arvelivat esimerkiksi kuhan karkoittuvan alueelta.

Vaasan hallinto-oikeus oli vaikutuksista eri mieltä. Sen mukaan tärkeänä kalojen kutualueena tunnetun Paltaselän happitilanne on ollut hyvä aina 1980-luvun alusta saakka. Terrafame Oy:n kaivoksen sulfaattipäästöt ovat sen mukaan vastaavia kuin biojalostamolla, mutta kuitenkin alittavat vaarallisia aineita koskevat ympäristölaatunormit.

— Yhteisvaikutusten arviointi seuraa sekä vesipuitedirektiivistä että kansallisesta lainsäädännöstä. Kokonaiskuormitusta on mietittävä aina. Hallinto-oikeus oli perustellut laajasti, mitä toimintoja vesistön alueella on jo ja mitä on tulossa. Itse olin jopa yllättynyt perustelujen laajuudesta, Puharinen sanoo.

Vesimuodostumien tilan luokittelu perustuu ELY-keskuksen arvioon. ELY-keskus on luokitellut pintavedet niiden ekologisen tilan perusteella viimeksi vuonna 2019.