Proteiinituotteet kiinnostavat nyt ruokakaupoissa, mutta ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan proteiini ei kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti terveellisyyttä.

– Proteiinituotteet ovat markkinoinnin luoma illuusio siitä, että ne olisivat jollain tavalla erityisen hyödyllisiä tai että se olisi sama asia kuin terveellisyys, Fogelholm kertoo.

Helsingin K-Supermarket Postitalon kauppiaan Anni Savolaisen mukaan proteiinia lisätään nykyään kaikkeen, mihin se on mahdollista. Keväälle voidaan odottaa muun muassa uusia proteiinijäätelöitä.

– Hedelmä- ja vihannespuolella ei ole vielä näkynyt proteiinilisäyksiä, Savolainen naurahtaa.

TikTokissa viraaliksi noussut kreikkalainen jugurtti on ollut loppu useista kaupoista. Jugurtti on noussut hitiksi muun muassa runsaan proteiinipitoisuuden ansiosta. K-Supermarket Postitalossa yksittäisen hittijugurtin lisäksi proteiinipatukoiden kysyntä ja tarjonta on lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Niiden tilaa on hyllymääräisesti lisätty huomattavasti.

– Proteiinipatukat vievät jopa suklaapatukoiden tilaa, Savolainen kertoo.

Suomalaiset saavat jo riittävästi proteiinia

Myös Fogelholm on huomannut, että kuluttaja mieltää proteiini etuliitteen omaavat tuotteen helposti terveelliseksi. Markkinointi väite ”runsaasti proteiinia” ei kuitenkaan aina tarkoita, että proteiinia olisi enemmän kuin tavallisessa vaihtoehdossa.

– Joskus proteiini sanan perässä saatetaan mennä sokeasti. Jos tuotesisältöä aletaan tutkimaan tarkemmin voi huomata, ettei pelkkä proteiinin lisäys tee tuotteesta jotenkin tavallista vaihtoehtoa parempaa, Savolainen kertoo.

Fogelholmin mukaan paljon parempi mittari ruoan terveellisyydelle on esimerkiksi se, että siinä on paljon kuitua tai kasvipohjaisia rasvoja.
– Jos ajatellaan, mitä ruuassa pitäisi olla paljon, se ei suinkaan ole proteiinia, Fogelholm toteaa.

Ravitsemussuositusten mukaan vuorokauden proteiinin määrä tulisi olla vähintään 10 prosenttia ja enintään 20 prosenttia päivän energiasta. Suomalaiset pysyvät hyvin proteiini suosituksissa. Proteiinin tarve kasvaa, jos energiankulutus lisääntyy, kuten urheilijoilla. Prosentuaalinen tarve pysyy silti samana. Kun ruokamäärä lisääntyy, proteiinia kertyy automaattisesti enemmän, Fogelholm huomauttaa.

– Käytännössä juuri kukaan ei jää alle 10 prosentin ne, jotka eivät ole suosituksissa menevät sen yli.

Grafiikka: Nelli Laakkonen