Suomessa talvi luo oman haasteensa jalkapallon harrastamiselle. Suomen talvi ajaa harrastajat ja jopa ammattilaiset joko ylipainehalleihin tai lämmitetyille tekonurmikentille.

Ylipainehalli eli tuttavallisemmin “kuplahalli” on ilmanpaineen avulla pystyssä pysyvä, monesti kaarimainen rakennus. Hallit mahdollistavat jalkapallon harrastamisen läpi talven. Niiden ansiosta lajin harjoittelu ja pelaaminen on ennustettavaa ja tasaista talvisissa olosuhteissa. Osa halleista on pystyssä läpi vuoden. Usein ne kuitenkin puretaan kesäksi ja pystytetään uudestaan loppusyksystä.

Urheilutiloihin ja aktiivialueisiin erikoistuneen Saltex Oy:n myyntipäällikkö Jari-Pekka Niskasen mukaan ylipainehallit ovat kunnille paljon edullisempi vaihtoehto kuin järeämpi kiinteä halli.

– Jos kiinteän, rungollisen hallin neliöhinta on noin 2500 euroa neliöltä. ylipainehalli täysimittaiselle jalkapallokentälle maksaa 250 euroa neliöltä. Se on yleensä noin 2,5 miljoonan euron investointi, kertoo Niskanen.

Ylipainehallin sähkönkulutus on vuositasolla noin 20 000 euron luokkaa. Lämmityksen kustannukset ovat Etelä-Suomessa noin 50–60 000 euron paikkeilla.
Toisena vaihtoehtona on taivasalla oleva lämmitetty tekonurmi. Se on kustannuksiltaan edullisempi, mutta myös käytöltään rajallisempi.

– Ulkona olevan lämmitetyn tekonurmikentän käyttöraja on joissain paikoissa vain kymmenen pakkasastetta. Tällöin tulee harjoitteluun taukoja, kun taas ylipainehallissa pystyy harjoittelemaan tasaisesti läpi talven, Niskanen lisää.

Hallien vuokrat syövät ison osan jalkapalloseurojen budjeteista

Pääkaupunkiseudun kalleimmat hallivuokrat ovat Vantaalla. Paikalliset seurat maksavat kaupungille 105 euroa tunnilta ylipainehallien käytöstä.
Vantaalaisella Tikkurilan Palloseuralla eli TiPS:illä on noin 1500 pelaajaa ja yli 30 joukkuetta. Seuran toiminnanjohtajan Tiina Vuorisen mukaan kuplahallien kalliit kenttämaksut vaikuttavat suoraan harrastajien kuukausimaksuihin.

– Kuplahallien vuokrat ovat tuplasti kalliimpia kuin ulkoilmakenttien. Laitamme vuosittain lähes 300 000 euroa pelkkiin kenttämaksuihin. En koe, että kenttien vuokrat ovat kohtuulliset, mutta tuskin Vantaan kaupunki meitä huvikseenkaan laskuttaa, kertoo Vuorinen.

Vuorisen mukaan nousevilla kustannuksilla voi olla huolestuttavia seurauksia.

– On mahdollista, että harrastaja lopettaa kalliiden kuukausimaksujen takia. Tämä voi pahimmillaan aiheuttaa nuorilla syrjäytymistä ja liikkumattomuutta.