Istun Pei­jak­sen sai­raa­lan il­moit­tau­tu­mis­ti­las­sa kah­den hen­gen odo­tus­ti­la­soh­val­la. Taus­tal­la kuu­luu pu­heen­so­ri­naa ja ih­mis­ten lii­keh­din­tää. Ih­mi­siä kä­ve­lee ohit­se­ni. Minä olen pai­kal­la­ni ja hil­jaa. Olen so­pi­nut ajan etu­rau­ha­sen tun­nus­te­luun uro­lo­gi Tuo­mas Kil­pe­läi­sen kans­sa. Etu­rau­ha­sen tun­nus­te­lus­sa lää­kä­ri tun­nus­te­lee etu­rau­has­ta sor­mel­la po­ti­laan pe­rä­au­kon kaut­ta. Minua jän­nit­tää. On jän­nit­tä­nyt koko päi­vän. Olen käy­nyt tyh­jen­tä­mäs­sä virt­sa­rak­ko­ni var­maan viisi ker­taa tä­nään. Ennen läh­töä­ni tänne kävin pe­se­mäs­sä ala­pää­ni vielä uu­des­taan, vaik­ka olin käy­nyt aa­mul­la suih­kus­sa. Kuu­los­te­len omaa ke­hoa­ni. Tun­tuu, että vat­sas­sa on ilmaa. Toi­vot­ta­vas­ti se ei pur­kau­du kes­ken toi­men­pi­teen. Toi­vot­ta­vas­ti mi­nul­ta ei löydy kyh­my­jä. Kil­pe­läi­nen tulee minua vas­taan käy­tä­väl­lä kohti ki­rur­gis­ta osas­toa, kät­te­lee hy­myil­len ja siir­rym­me hänen työ­huo­nee­seen­sa.

Kyh­my­jen löy­tä­mi­nen mi­nul­ta on ää­rim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä. Olen vasta hie­man yli kol­me­kym­men­tä­vuo­tias, syön erit­täin­kin kas­vis­pai­not­tei­ses­ti ja har­ras­tan lii­kun­taa. Se mikä on hy­väk­si sy­dä­mel­le, on hy­väk­si myös etu­rau­ha­sel­le. Myös kor­kea­kou­lu­tus sekä sään­nöl­li­sen usein ta­pah­tu­vat sie­men­syök­syt pie­nen­tä­vät ris­kiä.

Etu­rau­has­syö­pä on ikään­ty­vien mies­ten tauti, joka to­de­taan kes­ki­mää­rin 71-vuo­ti­aa­na.

― Käy­tän­nös­sä suu­rim­mal­la osal­la 80-vuo­tiais­ta mie­his­tä on etu­rau­has­syö­pä, Kil­pe­läi­nen sanoo.

Iän li­säk­si muita ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat et­ni­nen taus­ta, pe­riy­ty­vä alt­tius ja ym­pä­ris­tö­te­ki­jät. Yh­dys­val­lois­sa tauti on ylei­sem­pi tum­mai­hoi­sil­la kuin vaa­le­ai­hoi­sil­la. Per­heen­jä­se­nen etu­rau­has­syö­pä voi nos­taa ris­kiä omaan sai­ras­tu­mi­seen. Etu­rau­has­syö­pä on teol­lis­tu­nei­den län­si­mai­den tauti. Yh­dys­val­lois­sa ja Suo­mes­sa tauti on ylei­nen, Kii­nas­sa ja Ja­pa­nis­sa sitä esiin­tyy kaik­kein vä­hi­ten. Ym­pä­ris­tö­te­ki­jät vai­kut­ta­vat kui­ten­kin siinä mää­rin, että jos ja­pa­ni­lai­nen mies muut­taa Yh­dys­val­toi­hin, hänen ris­kin­sä kas­vaa lä­hem­mäs pai­kal­lis­ta tasoa.

Tun­nus­te­lu

Etu­rau­ha­sen tun­nus­te­lu eli tusee­raus on yksi tapa sel­vit­tää, onko etu­rau­ha­ses­sa hy­vä­laa­tuis­ta lii­ka­kas­vua tai kas­vai­mia. Ai­kai­sem­min se oli myös ainut tapa. Tämä tar­koit­ti sitä, että tauti oli yleen­sä eden­nyt jo pit­käl­le toi­men­pi­tee­seen tul­taes­sa. Ti­lan­ne muut­tui huo­mat­ta­vas­ti 80- ja 90-luvun tait­tees­sa, kun PSA-testi otet­tiin mu­kaan toi­men­pi­tei­siin. PSA eli pros­ta­tas­pe­si­fi­nen an­ti­gee­ni on etu­rau­has­so­lu­jen tuot­ta­ma pro­teii­ni. Se on voi­te­luai­ne, joka takaa siit­tiöi­den va­paan liik­ku­mi­sen sie­men­nes­tees­sä. Tes­tis­sä PSA-ar­vo­ja mi­ta­taan ve­ri­ko­keel­la. Yk­sin­ker­tais­tet­tu­na, mitä kor­keam­pi arvo, sitä kor­keam­pi riski.

Tusee­raus ja PSA-testi ovat en­si­vai­heen tut­ki­muk­sia, kun epäil­lään etu­rau­has­syö­pää. Tusee­rauk­ses­sa pääs­tään tun­nus­te­le­maan vain etu­rau­ha­sen ta­kao­saa, jonne suu­rin osa kas­vai­mis­ta tulee. Osa kas­vai­mis­ta saat­taa si­jai­ta etu­rau­ha­sen etu­puo­lel­la.

― Tun­nus­te­lu on vähän kuin vii­nin­mais­te­lua, Kil­pe­läi­nen sanoo.

On hyvin pal­jon kiin­ni tun­nus­te­li­jas­ta mihin kiin­nit­tää huo­mio­ta. Etu­rau­has­syö­vis­tä 18 pro­sent­tia löy­de­tään tun­nus­te­le­mal­la.

Etu­rau­ha­sen koko kas­vaa van­he­tes­sa ja sa­mal­la kas­vaa myös PSA:n määrä ve­res­sä. Käypä hoito suo­si­tuk­ses­sa onkin mää­ri­tel­ty vii­tear­vot eri ikäi­sil­le mie­hil­le. Arvo saat­taa hei­tel­lä myös vä­liai­kai­ses­ti. Esi­mer­kik­si pitkä pyö­räi­ly­lenk­ki saat­taa pu­ris­taa etu­rau­has­ta niin, että PSA-arvo nousee. Kaik­ki pa­han­laa­tui­set kas­vai­met eivät nosta veren PSA-ar­vo­ja.

PSA-tes­taus ke­hi­tet­tiin alun perin etu­rau­has­syö­pä­po­ti­lai­den hoi­don jäl­kei­seen seu­ran­taan. Kun etu­rau­ha­nen on pois­sa, ve­ren­kier­ros­ta ei pi­täi­si löy­tyä PSA:ta. Uusi­tu­nut etu­rau­has­syö­pä tuot­taa PSA:ta ja täl­löin voi­daan to­de­ta syö­vän uusiu­tu­neen. Ny­ky­ään mag­neet­ti­ku­vaus on osa en­si­vai­heen tut­ki­muk­sia.

Syö­pä­diag­noo­sia ei tehdä en­si­vai­heen tut­ki­mus­ten poh­jal­ta. Jos tut­ki­muk­set he­rät­tä­vät syytä epäil­lä pa­han­laa­tuis­ta kas­vain­ta, ote­taan po­ti­laas­ta koe­pa­lat. Mag­neet­ti­ku­vauk­sen avul­la kas­vain tai kas­vai­met voi­daan pai­kal­lis­taa ja ottaa koe­pa­lat vain siel­tä. Tämä tar­koit­taa 2-3 koe­pa­laa. Kaik­ki kas­vai­met eivät näy mag­neet­ti­ku­vauk­ses­sa. Sil­loin etu­rau­ha­ses­ta ote­taan sat­tu­man­va­rai­ses­ti 12 koe­pa­laa ja toi­vo­taan, että osu­taan kas­vai­meen. Pa­to­lo­gi ar­vioi koe­pa­lat eril­li­sen as­tei­kon mu­kaan. As­tei­kos­sa ero seu­rat­ta­van ja hoi­det­ta­van syö­vän vä­lil­lä on pieni. Arvio on aina pa­to­lo­gin nä­ke­mys. Pai­kal­li­nen syöpä saa­daan usein hoi­det­tua pa­ran­ta­vas­ti etu­rau­ha­sen pois­to­leik­kauk­sel­la tai sä­de­hoi­dol­la. Le­vin­nyt­tä syö­pää ei pys­ty­tä pa­ran­ta­maan, vaan sen ete­ne­mis­tä py­ri­tään hi­das­ta­maan. Hoi­ta­mat­ta jä­te­tään ti­lan­teis­sa, jossa ei us­ko­ta hoi­to­jen li­sää­vän po­ti­laan eli­ni­kää tai elä­män­laa­tua.

Kil­pe­läi­nen pyy­tää las­ke­maan hie­man housu­ja­ni. Siir­ryn ma­kaa­maan va­sem­mal­le kyl­jel­le­ni hoi­to­pöy­däl­le. Kil­pe­läi­nen ke­hot­taa lait­ta­maan pol­via hie­man enem­män kouk­kuun. Kuu­len kuin­ka hän lait­taa ku­mi­hans­kan kä­teen­sä. Kuu­len märän äänen. Päät­te­len sen kuu­lu­van Kil­pe­läi­sen pu­ris­taes­sa liu­kas­tet­ta tuu­bis­ta. Sormi työn­tyy si­sään pe­rä­au­kos­ta. Ke­vyes­ti ja no­peas­ti, eleet­tä. Sormi tun­tuu me­ne­vän to­del­la sy­väl­le. Tun­nen voi­mak­kaan su­pis­tuk­sen. Tun­te­muk­se­ni muu­al­ta ke­hos­ta hä­viä­vät. Kaik­ki huo­mio­ni kes­kit­tyy sor­meen pe­rä­au­kos­sa­ni. Sormi tun­tuu ko­val­ta, ei läm­pi­mäl­tä tai kyl­mäl­tä. Kil­pe­läi­nen pai­naa etu­rau­has­ta tun­teak­seen onko siinä kyh­my­jä. Hän ko­kei­lee etu­rau­ha­sen muo­don ja koon. Toi­men­pi­de on ohi alle puo­les­sa mi­nuu­tis­sa. Kil­pe­läi­nen vielä pyyh­kii liu­kas­teen pe­rä­au­kon suul­ta. Nos­tan housut ylös.

Seu­lon­ta

Etu­rau­has­syö­pien määrä on li­sään­ty­nyt 50-lu­vul­ta läh­tien. Yksi syy on siinä, että ih­mi­set elä­vät van­hem­mik­si. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin­lai­tos THL en­nus­taa vuon­na 2020 etu­rau­has­syö­piä löy­ty­vän noin 6000. Viime vuon­na etu­rau­has­syö­pään kuoli 900 mies­tä. Sai­ras­tu­neis­ta, jolta kas­vain löy­de­tään pai­kal­li­se­na, yli 90 pro­sent­tia on elos­sa 10 vuo­den pääs­tä diag­noo­sis­ta. Etu­rau­has­syö­vän löy­ty­mi­nen oi­ke­aan ai­kaan on hie­man tuu­ris­ta kiin­ni. Tauti on mo­nes­ti oi­ree­ton. Siinä vai­hees­sa kun oi­rei­ta alkaa tun­tu­maan, on tauti le­vin­nyt niin laa­jal­le, että sitä ei pys­ty­tä hoi­ta­maan pa­ran­ta­vas­ti. Monet po­ti­laat tu­le­vat­kin lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le etu­rau­ha­sen hy­vän­laa­tui­sen lii­ka­kas­vun oi­rei­den takia, ja tut­ki­mus­ten yh­tey­des­sä heil­tä löy­tyy syö­pää. Kil­pe­läi­sen mu­kaan etu­rau­ha­sen syö­pä­seu­lon­noil­la kuol­lei­suut­ta saa­tai­siin vä­hen­net­tyä 20 pro­sent­tia. Miksi sitä ei sit­ten seu­lo­ta?

Seu­lon­noil­la tar­koi­te­taan tie­tyn ih­mis­ryh­män kut­su­mis­ta jouk­ko­tar­kas­tuk­siin tie­tyin vä­lia­join. Vuon­na 1996 Suomi lähti mu­kaan yleis-Eu­roop­pa­lai­seen etu­rau­has­syö­pä­seu­lon­ta­tut­ki­muk­seen. Seu­lon­ta­tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin PSA-seu­lon­nan vai­ku­tus­ta etu­rau­has­syö­pä­kuol­lei­suu­teen. Suo­mes­sa tut­ki­muk­ses­sa oli mu­ka­na 12 vuo­den ai­ka­na yh­teen­sä 80 000 mies­tä, jotka jaet­tiin kont­rol­li- ja seu­lon­ta­ryh­miin. Seu­lon­ta­ryh­män 32 000 mies­tä seu­lot­tiin kol­mes­sa kier­rok­ses­sa. Tut­ki­muk­ses­sa ei pää­dyt­ty suo­sit­te­le­maan PSA-tes­tiin poh­jau­tu­vaa seu­lon­taa. Ero kont­rol­li- ja seu­lon­ta­ryh­män kuol­lei­suu­des­sa Suo­mes­sa ei ollut mer­kit­tä­vä, mutta esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa saa­vu­tet­tiin isom­pi ero. Ruot­sis­sa seu­lot­tiin ti­heäm­min ja po­ti­laat oli­vat nuo­rem­pia.

Vuon­na 2013 Suo­men eri­kois­lää­kä­riyh­dis­tyk­sen jä­sen­leh­des­sä yk­si­tyi­sen Doc­ra­tes Syö­pä­sai­raa­lan yli­lää­kä­ri Timo Joen­suu kir­joit­ti PSA-seu­lo­ja puol­ta­van mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen. Hänen mie­les­tään seu­lon­nan edut ovat kiis­tat­to­mat ver­rat­tu­na yli­hoi­ta­mi­sen ris­kiin. Joen­suu suo­sit­te­lee 50-75-vuo­tiail­le mie­hil­le PSA-tes­teis­sä käyn­tiä ker­ran vuo­des­sa.

Al­ku­vuon­na Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa pi­de­tys­sä yh­teis­ko­kouk­ses­sa ol­leet Meps against cancer -ryh­män jä­se­net, Eu­ro­pa Uomo-po­ti­las­jär­jes­tö ja Eu­roo­pan uro­lo­gien yh­dis­tys pää­tyi­vät suo­sit­te­le­maan kaik­kia EU-maita aloit­ta­maan PSA-seu­lon­nat. Lausun­nos­sa pai­no­tet­tiin myös va­lis­ta­mi­sen tar­vet­ta.

Ky­sy­mys seu­las­ta ei ole yk­sin­ker­tai­nen. Yli­hoi­ta­mi­sel­la tar­koi­te­taan ma­ta­lan ris­kin syö­vän hoi­ta­mis­ta. Ma­ta­lan ris­kin syöpä saat­taa olla ko­te­loi­tu­nee­na etu­rau­ha­sen si­säl­lä, eikä ai­heu­ta sai­ras­tu­neel­le mi­tään oi­rei­ta ennen kuo­le­mis­ta jos­tain muus­ta syys­tä. Ma­ta­lan ris­kin syöpä saat­taa kum­min­kin näkyä PSA-tes­tis­sä. Kun par­haan mu­kaan yri­te­tään vält­tää vir­hei­tä, po­ti­las­ta hel­pos­ti yli­tut­ki­taan ja yli­hoi­de­taan. Koe­pa­lo­jen ot­ta­mi­ses­sa on riski hen­gen­vaa­ral­li­sel­le ve­ren­myr­ky­tyk­sel­le. Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa syö­pä­hoi­dot eivät huo­non­na elä­män­laa­tua. Kol­mas­osal­le po­ti­lais­ta sä­de­hoi­to ai­heut­taa erek­tio­häi­riön. Leik­kaus­po­ti­lais­ta kol­mas­osal­la säi­lyy erek­tio. Joil­le­kin po­ti­lais­ta saat­taa tulla py­sy­vää virt­san­kar­kai­lua. Vaik­ka syö­pää ei läh­det­täi­si hoi­ta­maan, on po­ti­laal­le mo­nes­ti kuor­mit­ta­vaa käydä seu­ran­nas­sa ja elää tie­don kans­sa, että on syöpä.

Propo Suo­men etu­rau­has­syö­päyh­dis­tys ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Kimmo Jär­vi­sen mie­les­tä toi­mi­va seu­lon­to­me­ne­tel­mä pi­täi­si saada, mutta ei pidä PSA-tes­tiä tar­peek­si var­ma­na tähän tar­koi­tuk­seen. Hänen mie­les­tään Tuk­hol­man ka­ro­lii­ni­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa ke­hi­tet­ty Stock­holm3-testi olisi paras mah­dol­li­nen vaih­toeh­to ny­kyi­sis­tä. Stock­holm3-tes­tis­sä po­ti­laan taus­tat sel­vi­te­tään ja ote­taan PSA-tes­tiä laa­jem­pi ve­ri­koe. Sen on to­det­tu erot­ta­van PSA-tes­tiä 20 pro­sent­tia pa­rem­min agres­sii­vi­set syö­vät. Stock­holm3 on psa-tes­tiä huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi, eikä Jär­vi­nen usko sen siitä syys­tä yleis­ty­vän. Hän suo­sit­te­lee etu­rau­has­syö­pä­tut­ki­mus­ten aloit­ta­mis­ta 40-vuo­ti­aa­na ja niis­sä käy­mis­tä kah­den vuo­den vä­lein. Hä­nes­tä kan­nat­taa mennä suo­raan uro­lo­gin vas­taa­no­tol­le. Uro­lo­gi tun­nis­taa ris­kit pa­rem­min.

Jär­vi­sen mie­les­tä Suo­mes­sa sai­raa­lat hoi­ta­vat etu­rau­has­syö­vän koh­tuu hyvin. Hoi­dois­sa on menty yk­si­löl­li­sem­pään suun­taan. Hoi­don jäl­kei­seen elä­mään löy­tyy va­li­tet­ta­van vähän tukea. Mo­nel­le mie­hel­le erek­tion ka­toa­mi­nen ja mah­dol­li­ses­ti vaip­po­jen käyt­tä­mi­nen on kova paik­ka. Propo jakaa il­mais­ta ma­te­ri­aa­lia ja yl­lä­pi­tää ver­tais­tu­ki­ryh­miä ym­pä­ri Suo­mea. Soit­taa voi myös ni­met­tö­mä­nä.

― Toi­pu­mi­nen edis­tyy sel­väs­ti, ku läh­tee pu­hu­maan siitä asias­ta, Jär­vi­nen sanoo.

Tuo­mas Kil­pe­läi­nen on sa­moil­la lin­joil­la. Po­ti­lai­ta pi­täi­si ottaa enem­män mu­kaan päät­tä­mään hoi­dois­ta ja osata aut­taa pa­rem­min te­ke­mään pää­tök­siä. Ih­mi­siä on eri­lai­sia. Joil­le­kin on tär­ke­ää elää pit­kään ja sil­loin hy­väk­sy­tään mah­dol­li­set kompli­kaa­tiot ja elä­män­laa­dun heik­ke­ne­mi­nen. Jot­kut po­ti­laat ko­ke­vat hoi­to­jen ris­kit liian suu­rik­si. He mie­luum­min var­muu­del­la säi­lyt­tä­vät erek­tion­sa, lie­vien virt­saus­vai­vo­jen kans­sa pys­tyy elä­mään. Vaa­ka­ku­pis­sa on elä­män pi­tuus ja laatu. Ta­sa­pai­non löy­tä­mi­nen on han­ka­laa.

Myös Kil­pe­läi­nen on toi­mi­van seu­lon­ta­me­ne­tel­män kan­nal­la. Va­li­tet­ta­vas­ti sel­lais­ta ei ole. Stock­holm3-testi ei erota mer­kit­tä­väs­ti ny­kyi­siä en­si­vai­heen tut­ki­muk­sia pa­rem­min ma­ta­lan ris­kin syö­piä kor­kean ris­kin syö­vis­tä. Kil­pe­läi­sen mie­les­tä PSA-testi on en­si­vai­heen tes­ti­nä ”ihan ok”. Sillä saa­daan al­ku­vai­hees­sa seu­lot­tua kak­si­kol­mas­osaa mie­his­tä pois. Täs­sä­kin jou­kos­sa var­mas­ti osal­la on agres­sii­vis­ta etu­rau­has­syö­pää.

― Ei me osata tätä kau­heen hyvin, me ei löy­de­tä siel­tä pel­käs­tään niitä agres­sii­vi­sia syö­piä, Kil­pe­läi­nen sanoo.

Tu­le­vai­suus

Tällä het­kel­lä PSA-tes­taa­mi­nen Suo­mes­sa on se­ka­lais­ta. Mo­nien työ­ter­veys­hoi­toon kuu­luu PSA-ar­vo­jen mit­taa­mi­nen. Kun arvot mi­ta­taan tar­peek­si usein, jos­sain vai­hees­sa var­mas­ti tulee heit­te­lyä. Jotta PSA-tes­tiä voisi käyt­tää seu­lo­taan, pi­täi­si tehdä vi­ral­li­nen seu­lon­taoh­jel­ma, jonka mu­kaan edet­täi­siin. Täl­löin kaik­ki kä­vi­si­vät tiet­tyyn ai­kaan ja tu­lok­set oli­si­vat ver­tai­lu­kel­poi­sia. Oh­jel­maa ei ole, koska ai­het­ta ei ole tut­kit­tu tar­peek­si.

Kil­pe­läi­nen on mu­ka­na hank­kees­sa, jossa sel­vi­te­tään 4K-ve­ri­ko­keen ja mag­neet­ti­ku­vauk­sen yh­dis­tel­män käyt­töä seu­lon­ta­tar­koi­tuk­ses­sa. Tut­ki­mus on vasta käyn­nis­ty­nyt. Myös 4K-testi poh­jau­tuu veren PSA-ar­voi­hin. Kil­pe­läi­nen uskoo, että etu­rau­has­syö­pä­tut­ki­muk­sen tu­le­vai­suus on mag­neet­ti­ku­vauk­ses­sa. Ku­vaus on muut­tu­nut ai­em­paa tar­kem­mak­si ja no­peam­mak­si. Veren PSA-ar­voi­hin pe­rus­tu­vien tes­tien hän ei ar­ve­le enää an­ta­van mi­tään uutta.

Itse Kil­pe­läi­nen aikoo mennä PSA-tes­tei­hin 50-vuo­ti­aa­na, osana laa­jem­paa kun­to­kar­toi­tus­ta. Jos arvot eivät poik­kea pal­joa, seu­raa­van ker­ran hän me­ni­si tes­tei­hin kym­me­nen vuo­den pääs­tä.

Sul­jen huo­neen oven pe­räs­sä­ni. Tun­nen edel­leen pai­na­mi­sen etu­rau­ha­ses­sa­ni. Aivan kuin joku pai­nai­si kyn­nel­lä. Kä­ve­len hä­mä­riä käy­tä­viä pit­kin pää­ovia. Kaik­ki hä­li­nä ja ih­mi­set ovat ka­don­neet. Pyyh­ki­mi­ses­tä huo­li­mat­ta pieni määrä liu­kas­tet­ta valuu pe­rä­au­kos­ta­ni pa­ka­roit­te­ni vä­liin. Tun­tuu ou­dol­ta kä­vel­lä liu­kas­tet­ta pa­ka­roi­den vä­lis­sä.
Oloni on huo­jen­tu­nut. Etu­rau­ha­se­ni oli kyh­my­tön, nor­maa­lin ko­koi­nen ja muo­toi­nen. Ensi ker­ral­la, oli se sit­ten kuu­den tai kuu­den­tois­ta vuo­den pääs­tä, en jän­ni­tä enää niin pal­joa.

Jut­tua var­ten haas­ta­tel­tiin myös uro­lo­gi Heik­ki Seik­ku­laa.