Maija on kol­me­vuo­ti­aan lap­sen äiti, jonka oli alun perin tar­koi­tus syn­nyt­tää ala­teit­se. Hän kuuli kui­ten­kin tun­te­mil­taan äi­deil­tä, kuin­ka ka­ma­lia hei­dän syn­ny­tys­ko­ke­muk­sen­sa oli­vat ol­leet. Hän päät­ti, ettei halua syn­nyt­tää ala­teit­se.

– Tun­nen erään, jonka sul­ki­ja­li­has re­pey­tyi ala­tie­syn­ny­tyk­ses­sä to­del­la pa­has­ti. Hänen pi­dä­tys­ky­vys­sään on edel­leen on­gel­mia, Maija ker­too. Maija esiin­tyy ju­tus­sa vain etu­ni­mel­lään ai­heen ar­ka­luon­toi­suu­den vuok­si.

Syn­ny­tys on mah­dol­lis­ta to­teut­taa suun­ni­tel­lus­ti sek­tiol­la. Näin toi­mi­taan yleen­sä lää­ke­tie­teel­lis­ten syi­den tai äidin vai­kean syn­ny­tys­pe­lon vuok­si.

Sek­tion saa­mi­nen Suo­mes­sa ei ole help­poa. Maija ja muut jut­tua var­ten haas­ta­tel­lut äidit ker­to­vat, että sek­tios­ta jou­tuu tais­te­le­maan. Monet lää­kä­rit ja kä­ti­löt yrit­tä­vät muut­taa äidin miel­tä niin, että tämä suos­tui­si syn­nyt­tä­mään ala­teit­se.

Maija kokee ti­lan­teen kuor­mit­ta­va­na ja ää­rim­mäi­sen stres­saa­va­na. Hän jou­tui odot­ta­maan kauan vi­ral­lis­ta, kir­jal­lis­ta pää­tös­tä sek­tios­ta ja ras­kaus ehti edetä pit­käl­le. Maija jou­tui aina pe­rus­te­le­maan uu­del­leen sen, miksi ha­lu­aa sek­tion. Hä­nes­tä se oli nöy­ryyt­tä­vää.

Maija ei osan­nut naut­tia ras­kausa­jas­taan lain­kaan, ennen kuin sai kir­jal­li­sen pää­tök­sen sek­tios­ta. Hänen pääs­sään pyöri vain yksi aja­tus. Mitä, jos syn­ny­tys käyn­nis­tyy ennen sek­tio­pää­tös­tä? Sil­loin hän jou­tui­si­kin syn­nyt­tä­mään ala­kaut­ta.

Sek­tio vaa­tii pel­ko­diag­noo­sin

Lää­kä­rit ja kä­ti­löt eivät usein suo­sit­te­le sek­tio­ta kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa, koska pi­tä­vät sitä kai­ken kaik­ki­aan ris­kialt­tiim­pa­na syn­ny­tys­ta­pa­na. Sek­tio­ta ei näin ollen voi saada ilman ter­vey­del­li­siä syitä tai lää­kä­rin te­ke­mää syn­ny­tys­pel­ko­diag­noo­sia. Pel­ko­diag­noo­si teh­dään myös niil­le, jotka eivät pel­kää syn­ny­tys­tä vaan va­lit­se­vat sek­tion muis­ta syis­tä.

Sek­tioon liit­tyy kompli­kaa­tioi­den riski. Esi­mer­kik­si koh­tu­tu­leh­duk­sen sekä ala­raa­jo­jen ve­ri­tul­pan riski on suu­rem­pi sek­tion jäl­keen. Myös toi­pu­mi­nen sek­tios­ta saat­taa kes­tää pi­dem­pään kuin ala­tie­syn­ny­tyk­ses­tä pa­lau­tu­mi­nen.

Syn­ny­tys­pel­koi­hin kes­kit­ty­vien Nyyt­ti­ryh­mien oh­jaa­ja, psy­ko­lo­gi Maiju To­ko­la ker­too, että syn­ny­tyk­seen liit­ty­viä pel­ko­ja on lai­das­ta lai­taan.

– Ylei­sim­piä ovat syn­ny­tyk­seen liit­ty­vä hal­lit­se­mat­to­muus, kipu sekä toi­men­pi­teet, To­ko­la sanoo.

Osa odot­ta­jis­ta pel­kää myös sek­tio­ta. Maija ja muut nai­set mai­nit­si­vat lähes poik­keuk­set­ta myös pelon siitä, että lap­sel­le ta­pah­tui­si jo­tain ala­tie­syn­ny­tyk­sen ai­ka­na.

Pel­koa hoi­de­taan en­si­si­jai­ses­ti pel­ko­po­likli­ni­kal­la. Pai­kal­la kes­kus­te­le­mas­sa ovat syn­ny­tys­lää­kä­ri ja kä­ti­lö. Mi­kä­li pel­ko­po­likli­ni­kal­la käy­mi­ses­tä ei ole tar­peek­si apua, voi­daan ras­kaa­na ole­val­le kir­joit­taa lä­he­te Nyyt­ti­ryh­mään. To­ko­lan mu­kaan ryh­mis­tä on hyviä ko­ke­muk­sia ja useat syn­ny­tys­pel­koi­set ovat lo­pul­ta päät­tä­neet syn­nyt­tää ala­teit­se.

Ryh­mäs­tä ei ollut hyö­tyä Mai­jal­le

Maija kokee, että ryh­mät eivät auta sel­lai­sia, jotka ovat päät­tä­neet syn­nyt­tää sek­tiol­la. Oli­si­kin tär­ke­ää huo­mioi­da pa­rem­min sek­tiol­la syn­nyt­tä­viä äi­te­jä.

– Ras­kau­teen ja äi­tiy­teen liit­ty­vät asiat kiin­nos­ta­vat meitä aivan yhtä pal­jon kuin ala­kaut­ta syn­nyt­tä­viä­kin äi­te­jä, Maija to­te­aa.

Maija ker­too tun­te­van­sa usei­ta nai­sia, jotka ovat päät­tä­neet olla te­ke­mät­tä lap­sia siksi, että he pel­kää­vät syn­ny­tys­tä ja sek­tion saa­mi­nen on epä­var­maa. Hän uskoo, että lap­sia syn­tyi­si enem­män, jos sek­tion saisi au­to­maat­ti­ses­ti pyy­tä­mäl­lä.

Haas­ta­tel­tu­jen nais­ten ko­ke­muk­set sai­raan­hoi­don hen­ki­lö­kun­nas­ta vaih­te­le­vat. Lää­kä­rit ja kä­ti­löt oli­vat joi­den­kin koh­dal­la osaa­via, em­paat­ti­sia ja sek­tio­myön­tei­siä, kun taas toi­set sai­vat koh­da­ta asen­teel­li­suut­ta ja ne­ga­tii­vis­ta suh­tau­tu­mis­ta sek­tio­toi­vee­seen liit­tyen.

–  Minua koh­del­tiin syn­ny­tyk­sen jäl­keen aivan eri ta­val­la kuin ala­teit­se syn­nyt­tä­nei­tä äi­te­jä. Hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta oli to­del­la asen­teel­lis­ta. He kom­men­toi­vat ki­pu­ja­ni sa­no­mal­la, että it­se­pä va­lit­sit sek­tion ja että ole nyt vain tyy­ty­väi­nen, että sait­te per­he­huo­neen, Maija sanoo.

Suo­mes­sa teh­tiin 7526 sek­tio­ta vuon­na 2018. Näis­tä syn­ny­tys­pel­ko­sek­tioi­ta oli 1725.