Suomen kustannusyhdistyksen tilastoja tutkimalla selviää, että äänikirjojen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Esimerkiksi vuonna 2016 ladattavien äänikirjojen osuus myynnistä oli noin 360 tuhatta euroa, kun taas vuonna 2017 pelkästään kaunokirjallisuuden äänikirjojen aikaperusteinen myynti oli 830 tuhatta euroa.

Ensimmäiset lukuaikapalvelut aloittivat Suomessa vuonna 2016.

Audiomuodosta maksetaan vähemmän

Kirja-alan kuuma peruna on tällä hetkellä äänikirjoista saatavien tulojen jako kirjailijoiden, kustantamojen ja lukuaikapalveluiden välillä.

Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvityksen mukaan siinä missä kirjailija saa painetusta kirjasta keskimäärin noin kolme euroa myytyä teostaan kohden, jää kirjailijan osuus äänikirjasta noin 71 senttiin teokselta. Koska puhutaan keskiarvoista, toisille kirjailijoille maksetaan parempi korvaus kuin toisille.

Äänikirjapalvelut ovat otollisempia kirjailijoille, joilla on pitkä backlist, eli enemmän julkaistua tuotantoa. Kirjailijalle laajempi tuotanto tarkoittaa, että äänikirjapalveluiden katalogeissa kuluttajan saatavilla on enemmän saman kirjailijan teoksia, joiden kuuntelusta kertyy kirjailijalle tuloja. Laaja tuotanto ei kuitenkaan ole tae suuremmista tuloista:

 – Kaikista kirjoista ei välttämättä ole tehty äänikirjoja, jos ne eivät sovellu luettavaksi [äänikirjana], kirjailija Juha-Pekka Koskinen kertoo.

Äänikirjoina menestyy erityisesti juonivetoinen viihde, jonka kirjoitustyyli toimii myös ääneen luettuna. Monisävyisempi teksti palvelee lukijaa paremmin painettuna.

Yhtäältä äänikirja on siis kirjailijalle mahdollisuus saada tuloja myös sellaisista teoksista, joita ei välttämättä enää myydä printtiversiona. Toisaalta äänikirjan yleistyminen aiheuttaa sen, ettei pienehköjen uusintapainosten ottamista vanhemmista teoksista nähdä tarpeellisena, mikä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi kirjojen kirjastosaatavuuteen, Koskinen kertoo.

– Äänikirja on olemassa aina. Jos painettu kirja on kirjastossa lainassa, se kuluu koko ajan. Kun se menee rikki, ei ole enää mitään mistä ostaa tilalle uusi, Koskinen sanoo.

Kaunokirjallisuus suosituinta myös kuunneltuna

Audiomuoto syö perinteisen paperikirjan markkinaosuutta, mutta perinteisellä julkaisumuodolla on vielä selvästi paikkansa. Vaikka painettujen kirjojen määrä on selvässä laskussa, julkaistaan Suomessa painettuna edelleen yli 8000 nimekettä vuosittain, selviää Suomen kansallisbibliografiasta. Painetun kaunokirjallisuuden määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina.

Kaunokirjallisuus on erityisen suosittua myös äänikirjana. Suomen kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan äänikirjojen aikaperusteinen myynti kaunokirjallisuudessa on noin nelinkertaistunut viiden vuoden tarkastelujaksolla 2019 – 2023. Äänikirjojen suosio onkin kasvattanut kirja-alan myyntiä niin, että kustantajien kokonaisansiot ovat selvästi kasvaneet samalla aikavälillä.