Kuluneen vuoden aikana varmasti puhutuinta teknologiaa on ollut koneoppiva tekoäly, myös arkkitehtuurin piirissä. Tekoäly kykenee jo jäljittelemään kokonaisia rakennuksia. Esimerkiksi Rakennustietosäätiön kokoelmaan on luotu tekoälyyn perustuva hakukone.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n projektiarkkitehti Susanna Elmnäinen näkee tekoälyn enemmänkin hyvämuistisena apurina kuin uhkana. JKMM perusti sisäisen hankkeen tutkimaan tekoälyn mahdollisuuksia.

– Täytyi valita, olemmeko seuraajia vai edelläkävijöitä.

Aika, jolloin ensimmäisiä tekoälytyökaluja alkoi ilmestyä, oli Elmnäisen mukaan kiinnostavaa. Ajatukset, jotka vielä vuosi sitten vaikuttivat hankalilta, ovatkin nykyään toteutuskelpoisia.

Tekoäly toimii saamansa datan perusteella. Jos tekoäly käyttää aineistonaan vaikka Alvar Aaltoa, tuottaa se sen näköisiä rakennuksiakin.

– Kun lähdet tutkimaan tekoälyn sovelluksia, ja sitä, mitä todellisuudessa koneoppiminen tarkoittaa, aika nopeasti paljastuu, ettei se ole vielä kovin ylivoimainen. Vaikka esimerkiksi Chat-GPT:n kaltaiset laajat kielimallit vaikuttavat pintapuolisesti hyvin älykkäiltä, todellisuudessa nykyiset tekoälysovellukset vaativat vielä paljon ohjausta ja tarkoin rajatun datasetin.

Tekoälyn tuottama pohjapiirustus voi ensi näkemältä näyttää hyvältä. Asuttavia asuntoja se ei kuitenkaan pysty hahmottelemaan.

– Jos syötät koneoppimismallille 20 000 keskinkertaista asuntopohjaa, se ei osaa tunnistaa hyvää asuntopohjaa, vaan se luo saman puutteellisen ratkaisun.

Arkkitehdin työstä suuri osa on toimistotyötä. Siinä tekoälystä on paljon apua. JKMM:llä on havaittu, että tekoälysovellusten avulla pystyy automatisoimaan tietotyön toisteisia tehtäviä, jolloin arkkitehdin aikaa vapautuu varsinaiselle suunnittelutyölle.

Tekoälyhankkeelle odotetaan ensimmäisiä käytännön tuloksia jo kevään aikana.