Naisten osuus kaikista asunnottomista on kasvanut viime vuosina.
Viime vuonna asunnottomia oli Suomessa kaiken kaikkiaan noin 5 500, joista naisia oli noin viidennes, ilmenee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksestä.
Tähän saakka asunnottomille naisille ei ole ollut Helsingissä turvallista omaa paikkaa, jonne he voivat mennä esimerkiksi peseytymään tai syömään päivisin.
Lokakuun puolivälistä alkaen Sininauhasäätiö avaa Töölöön kolmena päivänä viikossa asunnottomille naisille paikan, jossa he voivat oleskella turvallisesti muutaman tunnin ajan.
Asunnottomien kokonaismäärä on laskenut
Asunnottomien määrä on Suomessa laskenut huomattavasti: vielä 1980-luvulla Suomessa oli kaiken kaikkiaan noin 20 000 asunnotonta. Asunnottomalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla ei vakinaista osoitetta.
Y-Säätiön koordinoima NEA-hanke etsii vastauksia naisten asunnottomuuteen. Taustalla olevat syyt ovat moninaisia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia, sairastelua sekä köyhyyttä. Nainen voi joutua asunnottomaksi myös perheväkivallan seurauksena.
Hankkeen projektipäällikkö Leena Lehtosen mukaan asunnottomat naiset kohtaavat usein väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.
NEA-hanke on kolmevuotinen ja sen rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Päihteet ovat lähes kaikkien asunnottomien arkea
Usein on hankala sanoa, johtuuko asunnottomuus päihteidenkäytöstä vai päihteidenkäyttö asunnottomuudesta. Lehtosen mukaan raitistuminen on yleensä mahdollista vasta asunnon saamisen jälkeen.
Oma asunto tuo turvallisuutta, jolloin päihteitä ei tarvita ikävien tunteiden turruttamiseen.
Sininauhasäätiön projektityöntekijä Inka Kasurinen on työskennellyt NEA-projektin parissa puolitoista vuotta. Hän etsii ja kohtaa työkseen asunnottomia naisia. Työssään hän myös pyrkii ennaltaehkäisemään asunnottomuutta.
Lähes kaikilla asunnottomilla naisilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Helsingissä katkaisuhoitoon pääsyä voi joutua kuitenkin odottamaan useita viikkoja.
– Katkaisuhoitoon tulisi päästä välittömästi, Kasurinen korostaa.
Hän kertoo tavanneensa naisen, joka oli joutunut odottamaan katkaisuhoitoon pääsyä kuusi viikkoa. Kasurinen korostaa, että asunnottomat tarvitsevat ennen kaikkea päihde- ja mielenterveyspalveluja asunnon lisäksi.
– Motivaatio raitistumiseen saattaa mennä ohi, kun rahatilanne helpottaa tai asunnoton pääsee esimerkiksi hetkeksi asumaan tuttavan luokse, hän toteaa.
Häpeä estää hakemasta apua
Leena Lehtonen on huomannut, että erityisesti naiset häpeävät asunnottomuuttaan. Hänen mukaansa naiset yrittävätkin viimeiseen asti selvitä tilanteesta itse.
– Naiset kokevat häpeää ja syyllisyyttä asunnottomuudestaan ja eivät siksi hae apua. Tämä vaikeuttaa avun saantia ja selittää osaltaan sitä, miksi naisten asunnottomuus on nousussa.
Kristiina Alppivuoren vuonna 2019 julkaistussa espoolaisia asunnottomia käsittelevässä tutkimuksessa on tehty samoja huomioita. Noin kolmannes tutkimukseen osallistuneista miehistä ja naisista oli sitä mieltä, että häpeä on estänyt heitä hakemasta apua asunnottomuuteensa.